Täsmälääketiede: ollaanko pian perillä?

Clinical Pharmacology & Therapeutics -lehden helmikuun teema oli täsmälääketiede (precision medicine). Sillä tarkoitetaan lääkehoidon kohdistamista potilaan ja hänen sairautensa ominaisuuksien mukaan geenitietoa hyväksi käyttäen. Pääkirjoituksessa pohditaan, kuinka pitkällä täsmälääketiede on: onko kyse ylimainonnasta ("hypetys"), toivosta vai todellisuudesta.

Lääketutkimusonnettomuuden selvittely jatkuu Ranskassa

Ranskan lääketutkimusonnettomuutta tutkiva komitea on todennut, että kliinistä vaihetta edeltäneet tutkimukset olivat asianmukaisia ja riittäviä. Valmiste täytti tutkimuslääkkeen laatuvaatimukset. Koehenkilöillä havaitut neurologiset häiriöt ilmaantuivat hyvin nopeasti ja olivat kaikilla luonteeltaan suhteellisen samanlaisia, mutta vakavuudeltaan vaihtelevia (yksi potilas kuoli). Vastaavasti aivojen magneettikuvauksessa todetut vauriot olivat tyypiltään samanlaisia, mutta eriasteisia. Mitään varoitusmerkkejä ei havaittu, sillä samantyyppisiä neurologisia oireita ei ilmennyt tutkimuksen aiemmissa vaiheissa. Selvitystyö jatkuu.

Uusia syöpälääkkeitä ja käyttöaiheita

Euroopan lääkevalmistekomitea (CHMP) esitti helmikuun kokouksessaan trifluridiinia ja tipirasiilia sisältävän Lonsurf-valmisteen hyväksymistä paksu- ja peräsuolisyövän hoitoon. Lisäksi CHMP suositteli uusia käyttöaiheita: afatinibille (Giotrif) levinneeseen ei-pienisoluiseen keuhkosyöpään platinapohjaisen solunsalpaajahoidon jälkeen ja nivolumabille (Opdivo) edenneen munuaissyövän toiseen linjaan.

Iholta imeytyvät tulehduskipulääkkeet tepsivät akuuttiin kipuun

Cochrane-katsauksen ytimekkään yhteenvedon perusteella paikallisesti käytettävät tulehduskipulääkkeet lievittävät kipua tehokkaammin kuin lume akuuteissa vammoissa, kuten nyrjähdyksissä, venähdyksissä ja ruhjeissa. Lisäksi säästytään systeemisiltä haittavaikutuksilta.

Aiheuttavatko protonipumpun estäjät dementiaa?

Prospektiivisessa kohorttitutkimuksessa seurattiin saksalaisen sairauskassan vakuuttamia yli 75-vuotiaita potilaita vuosina 2004–11. PPI-lääkkeitä säännöllisesti käyttäneillä (n = 2 950) oli suurempi riski (HR = 1,44; 95 %:n luottamusväli 1,36–1,52) sairastua dementiaan kuin niillä, jotka eivät PPI-lääkkeitä käyttäneet (n = 70 729). Tutkijoiden päätelmänä oli, että PPI-lääkkeiden käytön välttäminen ehkäisisi dementiaa. Jos syy-seuraussuhde on todellinen, voisi pienikin riskin suureneminen olla merkittävää, sillä dementia on yleinen ilmiö.

Hyvä mieli tarttui Oulun Musiikkikeskuksessa

Pohjolan lääkäripäivillä levisi hyvän mielen virus. Lääkäriliiton piskuisella osastolla vallitsi tiivis ja lämmin tunnelma.

Tuija Metsäaho

Lähijohtajakoulutuksessa opitaan oman osaamisen johtamista

Helsingin yliopiston lähijohtajakoulutuksen mentorit tapasivat Ruskeasuon kampuksella. Terveydenhuollon hallinnon professori Minna Kailan johdolla vaihdettiin kokemuksia ja jaettiin parhaita käytäntöjä.

Retroperitoneaalifibroosista monialainen katsaus

Retroperitoneaalifibroosi kuvattiin yli sata vuotta sitten, mutta taudin patogeneesi on edelleen epäselvä, diagnosointi hankalaa ja hoito vaikeaa eikä hoitosuosituksia ole. Se vaikuttaa olevan lopputulos monesta eri sairaudesta. Urologit ovat hoidon keskiössä, koska tauti johtaa yleensä virtsanjohtimien tukokseen ja munuaisten vajaatoimintaan. Siihen liittyy kuitenkin monen erikoisalan ongelmia, ja ryhmä lontoolaislääkäreitä perusti vuonna 2012 monialaisen aivoriihen vauhdittamaan tautiin liittyvien ongelmien selvittelyä. Arvioimiensa 72 potilastapauksen perusteella ryhmä on julkaissut tiiviin katsauksen, joka keskittyy kolmeen hoidon onnistumisen kannalta oleelliseen asiaan: oikea diagnoosi, munuaistoiminnan säilyttäminen sekä vapautuminen stenteistä, steroideista ja kivusta.

Ossi Lindell

Äidille annetut steroidit auttavat kaikissa ennen­aikaisissa synnytyksissä

Ennenaikaisen synnytyksen uhatessa raskausviikoilla 34+0–36+5 äidille annettu beetametasonilääkitys vähensi merkitsevästi vastasyntyneen hengitysongelmia. Yhdysvalloissa näillä raskausviikoilla syntyy 8 % lapsista.

Outi Aikio

Miten aikuisen nivustyrä tulisi leikata?

Omana erikoistumisaikanani nivustyrä leikattiin Bassinin tai McVayn tekniikalla käyttäen lankaplastiaa, kunnes 1990-luvulla saatiin käyttöön nivusverkot. Nykyisin Suomessa ja Ruotsissa suositellaan paikallispuudutuksessa tehtävää Lichtensteinin verkkoplastiaa. Se on yksinkertainen ja nopeasti opittavissa, ja yleensä komplikaatiot ovat pinnallisia ja lieviä. Myös alan eurooppalaisen yhdistyksen suosituksena on joko Lichtensteinin avotekniikka tai tähystyskirurginen ekstraperitoneaalinen tekniikka (TEP). Tähystystekniikat vaativat yleisanestesian ja ne ovat kalliimpia.

Hannu Paajanen