Pitkät työpäivät altistavat aivohaverille

Yli 55 tuntia viikossa työskentelevillä on suurentunut riski sairastua sepelvaltimotautiin tai saada aivohalvaus. Meta-analyysissä pitkää työviikkoa tekeviä verrattiin tavanomaista 35–40 tunnin viikkotyöaikaa tekeviin.

Pertti Saloheimo

Biologisia reumalääkkeitä ei tarvitse pelätä

Biologisia reumalääkkeitä käyttävillä potilailla ei ollut suomalaistutkimuksessa merkittävästi enempää infektioita tai maligniteetteeja kuin perinteisiä reumalääkkeitä saaneilla.

Markku Kauppi

Ensimmäinen rekombinanttivalmiste von Willebrandin tautiin

Von Willebrand -tekijä on suuri molekyyli, joka toimii myös hyytymistekijän FVIII kantajaproteiinina. Todennäköisesti näistä syistä rekombinanttitekniikalla valmistettua tuotetta on saatu odottaa paljon kauemmin kuin toisen perinnöllisen taudin, hemofilian hoitoon. Vaikka tehokkaita plasmavalmisteita on Suomessakin saatavilla kolmin kappalein, niin virus- ja verenluovuttajavapaan valmisteen tulo markkinoille on tervetullut.

Marko Vesanen

Vartalon tylppä vamma, mutta normaali TT

Pikainen vartalon tietokonetomografia alkaa olla rutiinia jokaisessa traumoja hoitavassa sairaalassa jo vammapotilaan tultua ensiavusta sisään. Traumoja hoitavat lääkärit pohtivat kuitenkin jatkuvasti, onko moderni kuvantaminen kustannustehokasta, niin että hoitoresurssit suunnataan oikein ja potilas ei altistu säderasitukselle turhaan. Kuka traumapotilas todella tarvitsee vartalon TT-kuvauksen ja mikä on "hyväksyttävä" normaalien kuvien määrä? Voiko vähäoireisen traumapotilaan lähettää ensiavusta kotiin, jos TT on normaali?

Hannu Paajanen

Eturauhassyöpäpotilaan puolisokin tarvitsee tukea

Eturauhassyöpä todetaan usein varhaisessa vaiheessa, jolloin sen ennuste on hyvä. Suurin osa potilaista kärsii kuitenkin hoitojen haittavaikutuksista, erityisesti virtsatieoireista ja seksielämän ongelmista, jotka huonontavat sekä potilaan että tämän puolison elämänlaatua.

Ulla-Sisko Lehto, Jaana Saarinen, Arpo Aromaa, Teuvo Tammela

Rintasyövän sädehoitoa voi lyhentää turvallisesti ja tehokkaasti

Rintasyöpäleikkauksen jälkeinen sädehoito on muuttumassa.

Terhi Hermanson, Mauri Kouri

Avohoidon rooli leikkausalueen infektioiden hoidossa ja torjunnassa

Leikkausalueen infektioita esiintyy leikkaustyypistä riippuen 2–10 %:lla potilaista.

Kaisa Huotari

Aivojen dopamiiniaineenvaihduntaa voidaan tutkia entistä tarkemmin

Korkean resoluution HRRT-PET-kamera lisää aivojen dopamiinijärjestelmän kannalta keskeisiä, runsaasti dopamiini D2/3 -reseptoreita sisältävien, kooltaan hyvin pieniä aivoalueiden ja toisaalta vähän dopamiini D2/3 -reseptoreita sisältäviä aivoalueiden kuten aivojen kuorikerroksen mittauksen luotettavuutta. Lisäksi ensimmäistä kertaa PET-menetelmää käyttäen pystyttiin havaitsemaan alueellisia eroja dopamiini D2/3 -reseptoreiden jakautumisessa näiden pienten toiminnallisesti erilaisten aivoalueiden sisällä.

Kati Alakurtti

Nikamamurtumat yleisiä vaikeaa lastenreumaa sairastavilla

Nikamamurtumat ovat yleisiä vaikeaa lastenreumaa sairastavilla: 22 %:lla tutkituista (11/50) todettiin selkärangan röntgenkuvissa osteoporoosiin viittaavia nikamamurtumia. Kaksienergiaisella röntgenabsorptiometrialla mitattu luuston mineraalitiheys ei kyennyt erottelemaan nikamamurtumia saaneita muista potilaista. Kolmen edeltävän vuoden kumulatiivinen painoon suhteutettu kortisoniannos, painoindeksi ja taudin aktiivisuus tutkimushetkellä olivat nikamamurtumapotilailla suurempia.

Kati Markula-Patjas

Peruselintoimintoihin perustuvat hälytyskriteerit ennustavat sairaalansisäisiä haittatapahtumia

Peruselintoimintoihin perustuvat hälytyskriteerit ennustavat sairaalansisäisiä haittatapahtumia ja korkeampaa kuolleisuutta, joskin aikaisen varoituksen pisteytysjärjestelmä havaitsee riskipotilaat paremmin vuodeosastopotilaiden keskuudessa verrattuna kaksijakoisiin hälytyskriteereihin. Viiveet ensihoitoryhmän hälytysten tekemisessä liittyvät kohonneeseen sairaalakuolleisuuteen, ja niiden vähentäminen on jatkossa ensiarvoisen tärkeää. Kansallisella tasolla yhtenäiset hoitosuositukset sairaalansisäisestä hoitoketjusta tarvitaan, sillä tällä hetkellä ensihoitoryhmien käyttö on kansainväliseen tasoon ja hoitosuosituksiin nähden liian vähäistä.

Joonas Tirkkonen