Lisääkö glukoosinpoistaja amputaatioriskiä?

Euroopan lääkeviraston lääketurvallisuuden riskinarviointikomitea (PRAC) selvittää glukoosinpoistaja kanagliflotsiiniin mahdollisesti liittyvää amputaatioriskiä, koska sitä saaneille potilaille tehtiin meneillään olevassa tutkimuksessa useammin alaraaja-amputaatioita (lähinnä varpaisiin) kuin vertailuryhmän potilaille. PRAC arvioi myös, onko tarpeen ulottaa selvitys koko lääkeaineryhmään. Suomessa kanagliflotsiini ei ole kaupan; glukoosinpoistajista käytössä ovat dapagliflotsiini ja empagliflotsiini.

Sote herätti kysymyksiä – asiantuntijat vastaavat

Pyysimme lukijoilta kysymyksiä sotesta, ja nyt ­asiantuntijat vastaavat saamiimme kysymyksiin.

Anne Seppänen, Miia Soininen, Ulla Toikkanen Ja Hertta Vierula

Etävastaanotto sopii kroonisiin sairauksiin

Kun potilaat on valittu oikein, lääkäri voi hoitaa vaikka toiselta puolelta Suomea.

Anne Seppänen

Oikeuden päätös: THL irtisanoi lääkärin laittomasti

Ylilääkäri Anni Virolainen-Julkunen on huojentunut KHO:n ratkaisusta.

Miia Soininen

THL lopettaa Finohtan

THL lopettaa terveydenhuollon menetelmien arviointiyksikön Finohtan yt-neuvottelujen tuloksena.

Miia Soininen

Verkostoitua voi nykymallillakin

Kiitän kollegoita Jouni Kurolaa ja Lasse Ilkkaa verkkokommentistani (1) alkaneesta keskustelusta (2). Keskeisin kysymys kuitenkin ohitettiin: mikä on vasta muutaman vuoden ikäisen nykysysteemin ongelma? Miksi se jo nyt pitäisi romuttaa? Kirjoittajat mainitsevat verkostoitumisen, mutta se on mahdollista nykymallillakin. Myöskään mainitut maakuntarajat eivät ole tällä hetkellä ongelma, eivätkä ne rajoita potilaiden saamaa hoitoa millään tavalla.

Heikki Laine

Selvitysmies esittää uusia lääkesäästöjä

Selvitysmies ehdottaa diabeteslääkkeistä muiden kuin insuliinien siirtämistä alempaan erityiskorvausluokkaan.

Kustannushyöty on kokonaisuus

Kiitämme kollegoita Soppi (1) ja Kaila (2) kiinnostuksesta B₁₂-vitamiinikatsaustamme (3) kohtaan. Päinvastoin kuin Kaila kirjoittaa, emme suosittele väestön seulomista, vaan kliinisesti oireisten potilaiden tutkimista, erityisesti riskiryhmät huomioon ottaen.

Saila Loikas, Annukka Paju, Kari Koskela, Timo Kouri

Aktiivinen B12 ei riittävän kustannustehokas seulonnassa

Kiitän kollegoita Loikas, Paju, Koskela ja Kouri kattavasta B₁₂-vitamiinin puutteen diagnostiikkaa käsittelevästä katsausartikkelista Lääkärilehdessä 15/2016 (1). Kokonais-B₁₂-vitamiinin määrityksestä ei mielestäni ole syytä luopua kokonaan, mutta aktiivisen B₁₂-vitamiinin määritykselle on sijansa.

Ville Kaila

Hoitokokeilu osoittaa B12-vitamiinin puutteen

LT Saila Loikas ym. tuovat esiin ansiokkaassa katsausartikkelissaan Lääkärilehdessä 15/2016 tärkeää tietoa B₁₂-vitamiinin puutteen diagnostiikasta (1). Kirjoittajat ehdottavat kokonais-B₁₂-vitamiinin määrityksen korvaamista kliinisessä työssä aktiivisen B₁₂-vitamiinin (transkobolamiiniin sitoutuneen B₁₂-vitamiinin) määrityksellä.

Esa Soppi