Nykomlingen har kvar förmågan att förundras

Det vore nyttigt om man på arbetsplatserna kunde förhålla sig till varje ny - och särskilt varje ung - läkare som till en utomstående konsult. Den senast anställda läkaren under specialisering är den perfekta ifrågasättaren som ännu inte hunnit stelna i husets kutymer.

Minna Kaila

Laboratoriokokeiden perusteeksi vaikuttavuus

On arvioitu, että laboratoriokokeista 10-40 % tehdään turhaan, usein etenkin tavallisimpia testejä (1,2). Ongelma korostuu, jos turhan testin tulosten perusteella tehdään vielä tarpeettomia lisätutkimuksia. Uppsalan akateemisessa sairaalassa vuosina 2002-2008 kliinisen kemian ja farmakologian valikoimissa testien määrä kaksinkertaistui ja käyttö lisääntyi yli 70 %. Potilasmäärän kasvu selitti vain kolmanneksen lisäyksestä. Sairaaloiden ja terveyskeskusten laboratoriokäytännöissä havaittiin suuria eroja, joista pääosan selittivät tottumukset (3,4,5). Laboratoriotutkimusten käytön vaihtelusta olisi hyvä saada tietoa myös Suomessa.

Seija Eskelinen, Iris Pasternack

Ennen pakolainen, kohta lääkäri

Kivien heittelyä, hakkaamista, vähättelyä, masennusta. Sellainen oli Soroush Mehrabkhanin lapsuuden Suomi.

Miia Soininen

AURA-kuntoutus perutaan, KIILA tulossa

Kelan suunnittelemaa AURA-kuntoutusta ei toteuteta hallituksen säästötoimien vuoksi. Uuden KIILA-kuntoutuksen tarjouskilpailu on käynnissä.

Ulla Toikkanen

Psykologia ja logopedia siirtymässä lääketieteelliseen

Psykologian ja logopedian oppiaineet ovat siirtymässä lääketieteelliseen tiedekuntaan Helsingin yliopistossa. Tämän toivotaan hyödyttävän molempia osapuolia.

Anne Seppänen

E-resepti ei ole pakollinen kaikille

Lääkärilehdessä 40/2015 kerrottiin, että marraskuun alusta myös PKV-reseptit pitää kirjoittaa e-reseptinä. Uutinen on herättänyt huolta lääkäreissä, jotka eivät vielä käytä sähköistä reseptiä.

Hertta Vierula

Tarvitaanko rokotuslupa molemmilta huoltajilta?

Eduskunnan oikeusasiamies Petri Jääskeläinen moitti loppukesästä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen HPV-rokotuskampanjaa.

Anne Seppänen

Amerikkalaisten gynekologien suositukset ajan tasalle

Obstetrics and Gynecology -lehti on alkanut julkaista avohoidon valintojen tueksi arviointeja ja suosituksia uusista hoitokäytännöistä. Ensimmäisessä kannanotossa annettiin ohjeet mm. raskauspahoinvoinnin hoidosta, alkuraskauden trisomiaseulonnasta, varhaisraskauden pre-eklampsiaseulonnasta, jälkiehkäisystä ja HPV-rokotuksista. Kannanotot tulevat The American College of Obstetrics and Gynecology -yhdistykseltä (ACOG).

Pertti Kirkinen

Levinneen rintasyövän ennuste ei parane rinnan poistolla

Primaarikasvaimen leikkauksesta on vain harvoin apua levinneeseen rintasyöpään sairastuneen potilaan hoidossa. Noin 10 % potilaista kärsii paikallisoireista, jos kasvain syövyttää rinnan ihoa ja kasvaa ympäristöön. Silloin kasvaimen paikallispoistolla on merkitystä elämän laadun kannalta, mutta toimenpide ei paranna eliniän odotetta.

Sirkku Jyrkkiö

Nenäsumutteella ja kylvyillä haavainfektioiden kimppuun

Kirurginen haavainfektio on potilaalle kiusallinen ja kallis komplikaatio erityisesti implanttikirurgiassa, mutta myös isoissa vatsaleikkauksissa ja sydänkirurgiassa. Höllentynyt antibioottien käyttö ja matkustelu ovat lisänneet merkittävästi moniresistenttien bakteerien määrää. Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että ihon bakteerikannan (stafylokokki, streptokokki) määrän vähentäminen ennen ihoviiltoa vähentää merkittävästi haavainfektioita. Jo yli sata vuotta leikkausalueen iho onkin desinfektoitu antibakteerisilla aineilla. Useimmissa suuren infektioriskin leikkauksissa käytetään myös rutiininomaisesti antibioottiprofylaksiaa. Voidaanko haavainfektioita vielä vähentää?

Hannu Paajanen