Sappikivut voivat jatkua kolekystektomian jälkeen

Oireisen sappikivitaudin hoito on useimmiten sappirakon poisto. Suomessa tehdäänkin vuosittain noin 8 000 kolekystektomiaa, niistä nykyisin 70-80 % tähystyksessä. Kun potilas valittaa ylävatsakipuja erityisesti ruokailuun liittyen, pitäisi oppikirjan mukaan ensin tehdä gastroskopia. Jos se on normaali, täydentävänä tutkimuksena tehdään ylävatsan kaikukuvaus. Silloin jopa 10-30 %:lta potilaista löytyy sappikivet. Suoraviivainen kirurgi leikkaa sappikivet pois ja luulee näin auttavansa potilasta, mutta auttaako se?

Hannu Paajanen

Leukemiaa epäiltäessä ei kannata tuhlata aikaa leukafereesiin

Akuutti myelooinen leukemia (AML) diagnosoidaan harvoin huomattavan korkeiden (> 100) valkosoluarvojen kera. Onneksi näin, sillä se ennustaa varhaista hoitokuolemaa ja siksipä hyvät neuvot ovat kalliit. Ennen varsinaisen paranemiseen tähtäävän hoidon aloittamista leukeemisten blastien määrää on ollut mahdollisuus vähentää leukafereesilla tai lääkkeellisesti hydroksiurealla. Kanadalainen kahden aikakauden tutkimus tekee 1970-luvun ideoista entisiä.

Marko Vesanen

Tiotropiumin asema astman hoidossa

Tiotropium tunnetaan paremmin keuhkoahtaumataudin lääkkeenä, mutta sen käyttö astman hoidossa lisääntyy ja Suomessakin astmasta tuli lääkkeen virallinen käyttöaihe viime vuonna. Suositukset kehottavat lisäämään astmalääkkeitä "add on" -periaatteella, mutta miten ja milloin, selviää uudesta meta-analyysistä.

Heikki Ekroos

Tutkimusten aiheet ja tarve eivät kohtaa

Rikkaita maita koskettavista taudeista julkaistaan seitsemän kertaa enemmän tutkimuksia kuin köyhien maiden taudeista, kun tutkimusten lukumäärä suhteutetaan globaaliin tautitaakkaan. Rikkaissa maissa tehtyjen tutkimusten aiheet korreloivat kohtalaisesti niiden tautitaakkaan, mutta köyhissä maissa tutkimusaiheiden korrelaatio näiden maiden terveysongelmiin on heikko. Köyhissä maissa tehdyn lääketieteellisen tutkimuksen aiheet ovat kaikkein huonoiten linjassa paikallisen väestön tarpeiden kanssa.

Pertti Saloheimo

Sikiön tupakka-altistuksen vaikutukset lapsen terveyteen

Sikiön kehitykselle yleisin haitallinen ympäristöaltistus on äidin tupakointi. Noin 15 % suomalaisista raskaana olevista naisista tupakoi raskauden alussa.

Mikael Ekblad, Mika Gissler, Jyrki Korkeila, Liisa Lehtonen

Kenelle eturauhasen radikaalileikkaus?

Paikallisen eturauhassyövän taudinkulku on yleensä hidas ja syövän riskiluokan määrittäminen on tärkeää.

Henrikki Santti, Harri Visapää, Kristiina Karelo, Mauri Kouri, Mika Matikainen, Anssi Petas, Antti Rannikko, Kimmo Taari

Suurentunut imusolmuke lapsella - miten toimin?

Imusolmukesuurentumat ovat lapsilla yleisiä, ja valtaosa niistä rauhoittuu ilman toimenpiteitä. Osalla lapsista normaalitkin imusolmukkeet kiinnittävät vanhempien huomiota, jolloin statuksen toteaminen normaaliksi riittää.

Päivi Lähteenmäki, Ville Peltola

Rahapeliongelmaisten hoito on vielä hajanaista

Rahapeliongelmaan erikoistuneiden palvelujen tarjonta on toistaiseksi ollut Suomessa hajanaista. Rahapelihaittojen hoitoon ovat keskittyneet lähinnä järjestöt, ja jonkin verran hoitoa on tuotettu myös osana päihdepalveluja.

Sari Castrén, Anne H. Salonen, Tuuli Lahti, Hannu Alho

Vesikouretereraalisen refluksin myöhäisvaikutukset

Tutkimuksessa selvitettiin vesikoureteraalisen refluksin pitkäaikaisvaikutuksia 137 keski-ikäisellä potilaalla, jotka oli lapsuudessa hoidettu primaarin vesikoureteraalisen refluksin vuoksi.

Hanna Roihuvuo-Leskinen

Varhaislapsuuden maatilaympäristö voi suojata allergisilta sairauksilta

Maatilaympäristö varhaislapsuudessa voi suojata allergiselta herkistymiseltä ja allergisilta sairauksilta lapsuudessa ja mahdollisesti myös aikuisiällä aiempien tutkimusten mukaan. Suojaavan vaikutuksen on oletettu liittyvän monipuoliseen mikrobialtistukseen, joka saattaa olla yhteydessä immuunijärjestelmän kehittymiseen varhaislapsuudessa ja näin suojata allergiselta herkistymiseltä ja allergisilta sairauksilta. Varhaislapsuuden maatilaympäristön yhteyttä allergiseen herkistymiseen ja allergisiin sairauksiin aikuisiällä ei kuitenkaan aiemmin ole tutkittu prospektiivisissa pitkittäistutkimuksissa.

Jussi Lampi