Eteisvärinäpotilaiden sepelvaltimoiden pallolaajennustoimenpiteet

Väitöstutkimuksessa analysoitiin tämänhetkisiä eteisvärinäpotilaiden antitromboottisia hoitokäytäntöjä pallolaajennustoimenpiteen yhteydessä.

Heli Lahtela

Kiitos tiedeartikkeleiden arvioijille

Lääkärilehteen on tarjottu vuoden aikana julkaistavaksi ennätysmäärä artikkeleja. Tämä tarkoittaa sitä, että kirjoitusten laadun takaamiseksi on tarvittu entistä enemmän lääketieteellistä asiantuntemusta.

Päivi Hietanen

Vielä viimeinen mahdollisuus

Kuvittelin, että väittelemisen rinnalla ahmimisen ja oksentamisen lopettaminen olisi lastenleikkiä. Näin ei kuitenkaan ollut.

Merja Minkkinen

Tiedelehden kirjoittajan oltava ilman eturistiriitoja

Tiedelehti British Medical Journal (BMJ) sulkee pois vuoden 2015 alusta lukien tietynlaisten artikkeleiden kirjoittajat, jos heillä on eturistiriitoja mm. lääke- ja laiteteollisuuteen. Aikaisemmin samansisältöistä periaatetta ovat tiettyihin artikkeleihin jo soveltaneet New England Journal of Medicine ja American Family Physician. Jos lääkärillä on taloudellisia sidoksia lääke-, laite-, diagnostisen tai lääketieteellistä koulutusta antavan yrityksen kanssa, hän ei voi olla BMJ:ssa kirjoittajana saman alan koulutukseen tai kliiniseen ohjaukseen liittyvässä katsausartikkelissa tai pääkirjoituksessa. Lehti toteaa, että rajoitus voi hankaloittaa pätevien ja riippumattomien kirjoittajien löytymistä etenkin genetiikkaan, reumasairauksiin sekä lihavuuteen ja ylipainoon liittyvissä artikkeleissa. Kliiniset johtopäätökset, jotka ovat taloudellisista syistä vinoutuneita, voivat kuitenkin aiheuttaa potilaille vahinkoa. Esimerkkeinä tällaisista kirjoituksista BMJ:ssa mainitaan mm. tyypin 2 diabeteslääke rosiglitatsonin ja tulehduskipulääke rofekoksibin sydänhaittoihin sekä hydroksietyylitärkkelyksen munuaisvaurioihin liittyneet artikkelit.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Ohjeet lääkkeistä raskauden ja imetyksen aikana uusitaan

Yhdysvaltain elintarvike- ja lääkevirasto FDA uusii ohjeet lääkkeiden vaikutuksista raskauden tai imetyksen aikana sekä naisten tai miesten lisääntymiskykyyn. Tähän asti lääkkeet on jaoteltu tuoteyhteenvedoissa ja käyttöohjeissa mahdollisten haittojen perusteella viiteen ryhmään, joille on annettu kirjainsymbolit A, B, C, D tai X ilman lääkekohtaisia tarkempia tietoja. Järjestelmää pidetään liian yksinkertaisena, mikä ei anna riittävää tukea hoitopäätöksille. Uusi järjestelmä selittää nykytietoon perustuen, mitä lääkkeen hyödyistä ja haitoista tiedetään ajatellen sikiötä ja vastasyntynyttä. Todetaan mahdollisten epämuodostumien riskin suuruus, mikä merkitys on lääkkeen annoksella ja löytyykö lisätietoa jostakin tietokannasta tai rekisteristä. Imetykseen liittyen kerrotaan, paljonko lääkettä erittyy äidinmaitoon ja mitkä ovat sen mahdolliset vaikutukset imeväiseen. Lisääntymiskyvyn yhteydessä kerrotaan, miten lääke vaikuttaa raskaustestiin, raskauden ehkäisyyn ja voisiko se aiheuttaa hedelmöittämiskyvyttömyyttä. Lopulliset ohjeet tulevat voimaan vuoden 2015 kesällä.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Onko oseltamiviirilla enää sijaa influenssan hoidossa?

WHO harkitsee viruslääke oseltamiviirin (Tamiflu, Roche) poistamista olennaisten lääkkeiden listalta. Cochrane Collaboration yritti neljän vuoden ajan saada Rochelta käyttöönsä kaikki, myös julkaisemattomat lääkkeestä tehdyt tutkimukset. Ne saatuaan Cochrane teki 46 tutkimuksen ja 24 000 potilaan analyysin, jossa oseltamiviiri lyhensi kausi-influenssan oireita vajaalla päivällä eikä vähentänyt sairaalahoidon tarvetta. Rochen rahoittamassa 29 000 potilaan havainnoivien tutkimuksien analyysissa (PRIDE Consortium) sairaalaan joutuneiden kuolleisuuden väitettiin vähenevän 19 % oseltamiviirihoidossa. Näkemykset oseltamiviirista tehtyjen tutkimusten luotettavuudesta ja lääkkeen hyödyistä influenssassa eroavat. Suosituksia lääkkeen käytölle tulevalle influenssakaudelle on vaikea laatia. Monet asiantuntijat haluaisivat käyttää rahaa ensisijassa influenssarokotuksien lisäämiseen.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

MS-taudin lääke dimetyylifumaraattiin varoitus

Uusiutuvan MS-taudin hoitoon käytettyyn dimetyylifumaraattiin (Tecfidera, Biogen Idec) liitettiin Yhdysvalloissa varoitus harvinaisesta mutta vakavasta progressiivisesta multifokaalisesta leukoenkefalopatiasta (PML). Lääkettä ainoana hoitona neljän vuoden ajan käyttänyt potilas menehtyi. Varoituksessa kehotetaan seuraamaan PML:n varhaisia oireita, tarkastamaan potilaan lymfosyytit ja harkitsemaan tarvittaessa lääkityksen välitöntä lopettamista. Vuonna 2003 käyttöön hyväksytyllä lääkkeellä on hoidettu 100 000:ta potilasta. Kymmenen vuotta käytössä olleen toisen MS-lääkkeen, natalitsumabin (Tysabri, Biogen Idec) käyttäjistä on raportoitu ainakin 95 PML-tapausta (SLL 2011;66: 763) ja 20 siihen menehtynyttä.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Dulaglutidi diabetekseen EU-maissa

Euroopan komissio on hyväksynyt myyntiluvan tyypin 2 diabetekseen dulaglutidille (Trulicity, Lilly). Lääke kuuluu inkretiinimimeetteihin (GLP-1-agonistit), jotka lisäävät insuliinin eritystä. Pitkän puoliintumisajan vuoksi lääke annetaan kerran viikossa ihonalaisina injektioina.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Pienten lasten yskän ja vilustumisen lääkitys harvoin tarpeen

Yhdysvaltain elintarvike- ja lääkevirasto FDA kehottaa pidättyvyyteen ilman reseptiä hankittavien yskän- ja vilustumislääkkeiden käytössä alle 2-vuotiailla lapsilla. Tämän ikäisillä sanotut taudit ovat kestoltaan rajallisia, paranevat viikossa kahdessa ja kotilääkitys voi aiheuttaa vain haittavaikutuksia. Yskä poistaa limaa hengitysteistä, mikä suojaa keuhkoja ja vaikuttaa edullisesti. Runsas nesteen juottaminen on avuksi. Pienen lapsen kuumetta ja muita oireita on seurattava ja mm. hengitysvaikeuksien ilmetessä on syytä kääntyä lääkärin puoleen. FDA:n mukaan yli 2-vuotiailla ilman reseptiä hankittavat yskän- ja vilustumislääkkeet sitä vastoin lievittävät oireita, mutta eivät heilläkään muuta vilustumistaudin kulkua tai paranna tautia.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Keski-ikäisen naisen pitkittynyt uupumus - tapauksen ratkaisu

40-vuotias nainen oli ollut flunssakierteessä useamman kuukauden keväällä ja tunsi itsensä vielä kesälläkin väsyneeksi. Jo pieni kävelylenkki sai hänet uupumaan. Keskikesällä hän hakeutui työterveyslääkärien vastaanotoille toistamiseen saadakseen apua huonoon kuntoonsa. Kliinisessä tutkimuksessa ei löytynyt poikkeavaa ja laboratoriotutkimukset oli tulkittu normaaleiksi. Potilas ihmetteli kun mitään vikaa löytynyt, vaikka kävelymatkat olivat kutistuneet jo muutamaksi metriksi ja sydän tykytti jo sohvalla maatessa.

Raili Kauppinen