Eteisvärinää löytyy aivoinfarktin jälkeen - jos sitä etsitään

Eteisvärinä on väestön vanhetessa kasvava kansanterveysongelma. Sen yleisin ja ennusteen kannalta tärkein komplikaatio on aivoinfarkti. Eteisvärinäpotilaan aivoinfarktin riski on muista vaaratekijöistä riippuen 2-7-kertainen verrattuna normaalirytmissä olevaan verrokkiväestöön, ja riski on yhtä suuri kohtauksittaisessa ja pysyvässä eteisvärinässä (1). Kattavan ruotsalaisen rekisteriaineiston perusteella eteisvärinä saattaa olla taustalla jopa kahdessa viidestä iskeemisestä aivohalvauksesta (2). Varsin usein eteisvärinä on kuitenkin täysin oireeton. Tuolloin aivohalvaus voi olla sen ensimmäinen oire.

Jukka Putaala, Mika Lehto, Sami Pakarinen

Vantaalainen vallankumous

Ulkoistetun terveysaseman entinen henkilöstö ottaa työt takaisin omiin ja kunnan käsiin. Lähiön maine ei pelota - eikä poliitikkojen vastarinta.

Jaana Ahlblad

Matkailulääkäri perää selvempiä ebolaohjeita

Jari Vainion mukaan yksittäisen lääkärin harteille on jätetty liikaa vastuuta ja riskinottoa.

Suvi Sariola

Sairauslomien kirjoittamiseen kaavaillaan ohjeita

Työryhmä aikoo yhtenäistää käytäntöjä.

Maria van der Meer

Lääkärit saavat oman Instagram-palvelun

Lääkärit voivat kohta jakaa potilaiden kuvia keskenään ja lääketieteen opiskelijoiden kanssa Instagramin tapaan. Figure 1 -sovellus tuodaan markkinoille Euroopassa vuoden lopussa.

Ulla Toikkanen

Dysbioosi on hankala käsite

Neurologian erikoislääkäri Johanna Rellman käsitteli kommenttipuheenvuorossaan Lääkärilehden kotisivulla 29.9.2014 dysbioosia (1). Kirjoitus oli oivaltava ja hauska, mutta muistutti myös siitä, että dysbioosi käsitteenä eroaa melko lailla tutkimustyötä tekevien ja potilaita hoitavien lääkärien välillä.

Miika Arvonen

Kilpirauhassairauksilla on monimutkaisia yhteyksiä muihin sairauksiin

NTI-syndrooman, infektiosairauksien, hypotyreoosin sekä psykiatristen oireiden verkko näyttää vahvasti päällekkäiseltä.

Mika Turkia

Endometrioosipotilaalla on usein siniset silmät

Artikkelia, jossa naisen silmien värin todetaan liittyvän syvälle infiltroivaan endometrioosiin, voisi äkkipäätä luulla humoristiseksi kevennykseksi vakavan tieteellisen lehden sisältöön. Italialaistutkijat ja kyseinen lehti olivat kuitenkin tosissaan: merkitsevä yhteys värikalvon sinisen värin ja syvän endometrioosin välillä havaittiin tapaus-verrokkitutkimuksessa, joka käsitti lähes 500 endometrioosipotilasta ja 300 verrokkia.

Pertti Kirkinen

Antibioottien käyttö laitospotilailla elämän loppuvaiheessa

Antibiootteja käytetään paljon ympärivuorokautisessa laitoshoidossa sekä Suomessa että muualla maailmassa. Keski-Suomessa tehtiin RAI-aineistoilla (resident assessment instrument) muutama vuosi sitten ansiokas tutkimus, joka osoitti antibioottien käytön olevan laajaa myös suomalaisissa hoitokodeissa. Usein antibiootti aloitetaan puutteellisella diagnostiikalla. Holtiton antibioottien käyttö on johtanut moniresistenttien bakteerikantojen leviämiseen.

Kaisu Pitkälä

Uutta tehoa sydämen vajaatoiminnan hoitoon

Vaikean sydämen vajaatoiminnan ennuste on optimaalisesta hoidosta huolimatta edelleen huonompi kuin useimpien syöpäsairauksien. Koe-eläintöiden perusteella reniini-angiotensiinijärjestelmän ja neprilysiinin estäjän (ARNI) pitäisi olla tehokas sydämen vajaatoiminnan hoidossa, koska yhdistelmällä on edullinen vaikutus myös eteispeptideihin sekä sympaattisen hermoston toimintaan. Laajan monikeskustutkimuksen mukaan uusi valsartaanin sekä neprilysiinin estäjän yhdistelmä näyttääkin olevan turvallinen ja parantaa merkittävästi potilaiden ennustetta nykyhoitoihin verrattuna.

Juhani Airaksinen