Eturauhassyövän imusolmuke-etäpesäke ei välttämättä merkitse huonoa ennustetta

Rajoittunut mikroskooppinen karsinoomalöydös paikallisissa imusolmukkeissa radikaalin eturauhasen poistoleikkauksen jälkeen johtaa todennäköisesti eturauhassyövän biokemialliseen uusiutumiseen, mutta vain vähän yli puolella potilaista eturauhassyöpäkuolemaan. Potilailla, joilla tautia löytyy vain yhdestä imusolmukkeesta, on hyvä (75 %) karsinoomaspesifinen 10 vuoden eloonjäämisennuste ja 20 %:n mahdollisuus selvitä ilman biokemiallista uusiutumista, vaikka adjuvanttihoitoa ei aloitettaisikaan. Havainto perustuu pitkäaikaisseurantatuloksiin potilaista, joille tehtiin prostatektomia kliinisesti eturauhaseen rajoittuneena pidetyn karsinooman takia sveitsiläisklinikalla vuosina 1989-1999.

Ossi Lindell

Umpilisäketulehdusta ei aina tarvitse leikata lapsiltakaan

On tiedetty jo pitkään, että aikuisten komplisoitumaton umpilisäketulehdus voidaan hoitaa antibiootilla ilman leikkausta. Erityisesti ruotsalaiset ja nyt myös amerikkalaiset (McCutcheon ym. 2014) ovat kunnostautuneet umpilisäketulehduksen konservatiivisen hoidon tutkimisessa. Kaikista äkillisistä umpilisäketulehduksista noin 80 % on lieviä ja 20 % komplisoituneita, joista jälkimmäiset johtavat ilman päivystysleikkausta usein märkäpesäkkeisiin, suolen puhkeamiin ja vatsakalvotulehduksiin eli vakaviin jälkiseurauksiin. Lievän umpilisäketulehduksen antibioottihoito parantaa noin 70-80 %:ssa tapauksista, ja uusiutumat tapahtuvat yleensä ensimmäisen vuoden aikana. Tuoreessa amerikkalaisessa rekisteritutkimuksessa oli hoidettu antibiootilla 3 236 kalifornialaista potilasta. Yli 7 vuoden seurannassa vain noin 6 % umpilisäketulehduksista uusiutui ja 3 % perforoitui. Näin siis aikuisilla, mutta entä lapsilla?

Hannu Paajanen

Suomalaisten aikuisten kiihtyvyysmittarilla mitattu fyysinen aktiivisuus ja liikkumattomuus

Tutkimuksessa tarkasteltiin suomalaisen aikuisväestön fyysistä aktiivisuutta ja liikkumattomuutta kiihtyvyysmittarilla mitattuna. Erityinen huomio kiinnitettiin eritehoiseen aktiivisuuteen käytettyyn aikaan sekä terveysliikuntasuosituksen toteutumiseen kestävyysliikunnan osalta.

Pauliina Husu, Jaana Suni, Henri Vähä-Ypyä, Harri Sievänen, Kari Tokola, Heli Valkeinen, Tomi Mäki-Opas, Tommi Vasankari

Runsas istuminen lisää kuolemanriskiä

Runsas istuminen voi aiheuttaa terveyshaittoja.

Tommi Vasankari

Suomalaislasten fyysinen aktiivisuus- tavoitteena vähemmän istumista ja enemmän liikuntaa

Suomalaisten koululaisten liikkumattomuuden voidaan katsoa uhkaavan koululaisten terveyttä nyt ja tulevaisuudessa.

Tuija Tammelin, Annaleena Aira, Janne Kulmala, Jouni Kallio, Marko Kantomaa, Maarit Valtonen

Liikunta kroonisten sairauksien hoidossa

Vähäinen fyysinen aktiivisuus on useiden kroonisten sairauksien riskitekijä.

Urho Kujala

Akuutti munuaisvaurio tehohoitopotilailla Suomessa

Väitöstutkimuksessa selvitettiin akuutin munuaisvaurion esiintymistä tehohoitopotilailla Suomessa, akuutille munuaisvauriolle altistavia tekijöitä, uusia merkkiaineita sekä akuutin munuaisvaurion vaikutusta potilaiden ennusteeseen.

Sara Nisula

Eturauhassyövän ennustetekijät ja seurantatulokset aktiiviseurannassa

Tutkimuksen tavoitteena oli arvioida aktiiviseurannan käyttökelpoisuutta matalan riskin eturauhassyövässä ja sen vaikutuksia potilaiden elämänlaatuun. Myös PSA-seulonnan vaikutuksia elämänlaatuun analysoitiin. Lisäksi tutkimuksessa selvitettiin eturauhasen magneettikuvantamisen sekä vapaan PSA:n käyttökelpoisuutta aktiiviseurannan ennustetekijöinä.

Hanna Vasarainen

Rappeumaperäisen kierukkarepeämän tähystysleikkaus

Väitöstutkimuksen tavoitteena oli selvittää, onko rappeumaperäisen kierukkarepeämän tähystyksellinen osapoisto tehokas hoitomuoto.

Raine Sihvonen

Myöhemmällä iällä puhkeava diabetes: Riskitekijät keski-iässä ja vanhuusiän elämänlaatu

Väitöstyössä selviteltiin niitä keski-iän riskitekijöitä, jotka ennustavat tulevaa tyypin 2 diabetesta myöhemmällä iällä. Yhtenä tutkimuskohteena oli glukoosirasituskokeen 1 tunnin kohdalla mitatun glukoosiarvon merkitys. Iäkkäämpänä puhjenneen diabeteksen vaikutusta fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen elämänlaatuun kartoitettiin RAND-36-mittarilla.

Tuula Pienimäki