77689 osumaa

Liikkuuko potilaasi terveytensä kannalta riittävästi?

Liikkumisen puheeksiotto ja ohjeiden antaminen lääkärin vastaanotolla on tarpeen monen pitkäaikaissairauden omahoidon perustaksi (1). Lääkäri ei aina pysty tai ennätä laatia yksityiskohtaista liikuntaharjoitteluohjelmaa, mutta on tärkeää kirjata potilastietoihin liikunta-aktiivisuus, annettu elintapaneuvonta sekä mahdollinen ohjaaminen muille terveydenhuollon tai liikunta-alan ammattilaisille. Tieto liikkumisesta on osa potilaan elintapatietoja, kuten ravitsemus, paino, vyötärönympärys, tupakointi ja uni.

Katriina Kukkonen-Harjula

Lastensuojeluun tarvitaan tutkimus- ja kehitystyön osaamista

Lastenpsykiatrian dosentti Jari Sinkkonen esitti Näkökulma-kirjoituksessaan Lääkärilehdessä 12/2014 (s. 864-5) huolensa lastensuojelun ja lasten- ja nuorisopsykiatrian välisen yhteistyön kangertelusta sekä lastensuojelun osaamisesta ja resursseista. Sinkkonen esittää perustettavaksi moniammatillisia lastensuojelun osaamiskeskuksia, jotka edistäisivät yhteistyötä eri ammattialojen kesken.

Merja Anis, Marketta Rajavaara, Riitta Vornanen

Suun terveydenhuoltoon tarvitaan muutos

Suun terveydenhuolto on integroitava osaksi muuta terveydenhuoltoa. Peruskoulutettujen hammaslääkäreiden suoritettavissa olevien toimenpiteiden toteuttamiseen tarvitaan jatkossa enenevästi laajaa yhteistyötä lääketieteen eri alojen edustajien kesken, ja usein sairaalan kaltaiset olosuhteet, jotta hoito olisi turvallista. On korkea aika miettiä, minkälaisia suun terveydenhuollon rakenteet tulevaisuudessa ovat ja minkälaisessa ympäristössä hoitoa aiotaan toteuttaa.

Tanja Ketola-Kinnula

Darapladibi ei vähennä sydänkuolemia tai infarkteja vakaassa sepelvaltimotaudissa

Hauraan sepelvaltimoplakin repeämä on tärkein äkkikuoleman ja sepelvaltimotautikohtauksen aiheuttaja. Lipoproteiiniin liittyvän fosfolipaasi A2:n aktiivisuus lisää sepelvaltimotautitapahtumia ja sen reversiibeli, vahva inhibiittori darapladibi, on puolestaan sekä koe-eläintöissä että pienemmissä kliinisissä asetelmissa ehkäissyt sepelvaltimoplakkien kasvua ja repeämisherkkyyttä. Nyt suuri satunnaistettu tutkimus osoittaa kuitenkin, ettei lääkkeellä saavuteta merkittävää ennustehyötyä vakaan sepelvaltimotaudin optimaalisen hoidon ohessa.

Juhani Airaksinen

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030