Itusolukasvaimet Suomessa

Vastasyntyneiden tavallisin kasvain, ns. sakrokokkygeaalinen teratooma, on tyypillinen ja useimmiten hyvänlaatuinen itusolukasvain. Lapsilla, jotka leikataan pian syntymän jälkeen, on erinomainen ennuste. Osalla kasvaimista on kuitenkin taipumus uusiutua, ja vähintään 50 % uusiutumisista on pahanlaatuisia. Tästä syystä sekä mahdollisten tuumoriin ja leikkaukseen liittyvien toiminnallisten pitkäaikaisongelmien löytämiseksi potilaita seurataan kliinisesti useiden vuosien ajan.

Satu-Liisa Pauniaho

Pään kallistuminen ja impulssitesti tasapainon tutkimisessa

Tutkimuksessa arvioitiin pään kallistuksen mittaamisen ja motorisoidun pään impulssitestin, mHIT:n sopivuutta tasapainotoiminnan määritykseen eri otoneurologisissa potilasryhmissä.

Topi Jutila

Enteraalisen ravitsemuksen komplikaatioita voi välttää

Huonokuntoisen potilaan ravitsemus toteutetaan nenä-mahaletkulla tai vatsanpeitteiden läpi asennettavalla PEG-letkulla. Letkun kautta tapahtuva ruokinta on altis komplikaatioille pääasiassa potilaiden vaikeiden perussairauksien takia.

Kaj Groundstroem, Matti Heino, Jorma Halttunen

Ratkaisukeskeinen psykoterapia hyödyntää potilaan omia voimavaroja

Ratkaisukeskeisyys on oiva työväline monilla potilailla esiintyvien psykososiaalisten ongelmien työstämiseen.

Antti S. Mattila

Tulehduskipulääkkeet yhteydessä laskimotukoksiin

Tulehduskipulääkkeiden käyttäjillä näyttäisi olevan 1,8-kertainen riski sairastua laskimotromboosiin mukaan lukien syvät laskimotukokset. Selektiivisiä COX-2-estäjiä käyttäneillä laskimotromboosien riski oli edellistäkin suurempi. Meta-analyysi käsitti useita kymmeniä tuhansia potilaita ja verrokkeja havainnoivista tutkimuksista Britanniasta, Ranskasta, Alankomaista, Tanskasta ja Ruotsista. Tutkijat arvelevat suurentuneen riskin johtuvan ensisijaisesti COX-2-estäjistä, kun taas COX-1-estäjät ja asetyylisalisyylihappo tunnetaan laskimotromboosia ehkäisevistä vaikutuksistaan. Vaikutusmekanismi on epäselvä, mutta se liittynee verihiutaleiden toimintaan. Tutkimuksessa oli useita tuloksia sekoittavia tekijöitä, mutta tulehduskipulääkkeiden laajan käytön vuoksi laskimotromboosien riski voi olla merkittävä terveydellinen ongelma.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Pahoinvointilääkkeisiin liittyy serotoniinioireyhtymän riski

Australian lääkeviranomainen (TGA) opastaa kuluttajia ja terveydenhuoltohenkilöstöä viime vuosina käyttöön tulleista pahoinvointia ja oksentelua ehkäisevistä 5-HT3-reseptorin antagoneista (setroneista), joihin voi liittyä serotoniinioireyhtymä. Suomessa markkinoilla olevia setroneja ovat dolasetroni, granisetroni, ondansetroni ja palonosetroni, joita käytetään mm. solunsalpaaja- ja sädehoitoon ja postoperatiivisiin tiloihin liittyvän pahoinvoinnin ehkäisyyn. Serotoniinioireyhtymässä serotoniini kasautuu elimistöön, jolloin ilmenee mm. sekavuutta, kiihtyneisyyttä, hikoilua, refleksien kiihtymistä, vapinaa. Tila voi johtaa koomaan ja menehtymiseen.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Diabeteslääke dulaglutidi EU-maihin

Euroopan lääkevalmistekomitea Lontoossa esittää hyväksyttäväksi dualglutidin (Trulicity, Eli Lilly) kerran viikossa tapahtuvina ihonsisäisinä pistoksina tyypin 2 diabetekseen. Rakenteensa ansiosta lääkkeellä on pitkä puoliintumisaika. Valmiste sai äskettäin myyntiluvan myös Yhdysvalloissa.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Nitrofurantoiinin käyttöön rajoitus

Britannian lääkeviranomainen MHRA esittää nitrofurantoiinin käytön vasta-aiheiseksi virtsatieinfektiossa, jos glomerulusten suodattumisnopeus (GFR) on alle 45 ml/min. Lyhytkestoinen (3-7 vrk) hoito on mahdollinen tarkassa valvonnassa, jos GFR on 30-40 ml/min ja kysymyksessä on monille lääkkeille resistentti alavirtsateiden infektio. Munuaisten toiminta on tarkistettava etenkin ikääntyvillä ennen nitrofurantoiinihoitoa. Erityisesti ikääntyvillä on seurattava mahdollisia keuhkoihin, maksaan ja verenkuvaan kohdistuvia muutoksia.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Ryntäys biologisten lääkkeiden valmistukseen

Useiden tärkeiden ja tuottoisten bioteknologisesti valmistettujen biologisten lääkkeiden patenttisuojat ovat päättymässä. Niiden kopiovalmisteiden eli biosimilaarien valmistusta hamuaa arviolta noin 250 lääketehdasta. Tällä hetkellä kymmenen eniten myydyn lääkkeen joukossa on kuusi biologista lääkettä. Johdossa on nivelreuman adalimumabi (Humira, Abbvie) ja menekkivalmisteita ovat myös syöpälääkkeet trastutsumabi (Herceptin, Roche) ja rituksimabi (Mabthera, Roche). Biosimilaarit tulevat laskemaan biologisten lääkkeiden hintoja arviolta 20-30 % verrattuna alkuperäisvalmisteisiin. Niiden valmistus elävässä solukossa ei kuitenkaan ole yksinkertaista, ja kopiona tuotetun biosimilaarin täydellinen samankaltaisuus alkuperäistuotteen kanssa tuskin onnistuu täysin. Mm. tämän vuoksi lääkityksen vaihto tuotteesta toiseen voi arveluttaa. Euroopassa on ollut käytössä biosimilaareja vuodesta 2006, mutta Yhdysvalloissa arvioidaan vasta nyt ensimmäisten biosimilaarien myyntilupahakemuksia.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Apremilasti psoriaasin hoitoon

Yhdysvaltojen FDA hyväksyi apremilastin (Otezla, Gelgene) läiskäpsoriaasiin. Lääke on fosfodiesteraasi 4:n estäjä ja on ollut käytössä psoriaasiartriitissa. ESTEEM 1 - ja ESTEEM 2 -tutkimuksissa saatiin edullinen hoitotulos myös läiskäpsoriaasissa. Ripuli, pahoinvointi ja ylähengitystieinfektiot ovat haittavaikutuksista yleisimpiä. Lääkettä ei ole tutkittu raskauden yhteydessä. Varovaisuutta kehotetaan noudattamaan, kun hoidetaan potilaita, joilla on ollut masennusta tai itsemurhakäyttäytymistä. Lääke on käsiteltävänä myös Euroopan lääkevirastossa (EMA) Lontoossa.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä