Voisivatko potilaat pelastaa kliinisen tutkimuksen?

Kliinisestä tutkimuksesta hyötyvät niin siihen osallistuvat kuin tulevaisuudenkin potilaat. Tutkimus voi hyvin muun muassa Tanskassa, Saksassa ja Norjassa. Suomalainen kliininen tutkimus voi huonosti, mikä näkyy laskevina julkaisumäärinä.

Eija Kalso

Työterveyshuollon vaikuttavuudesta

Työterveyden professori Kari Reijula nostaa esille pääkirjoituksessaan Lääkärilehdessä 41/2014 monia tärkeitä asioita työterveyshuollon terveystarkastuksista (1). Useimmista asioista on helppo olla samaa mieltä. Rohkenen kuitenkin olla eri mieltä siitä, että "työterveyshuollon terveystarkastukset ovat lähes aina suunnattuja tarkastuksia".

Antti Metso

Työterveyshuollon painopiste on preventiossa

Kiitän kollega Antti Metsoa kommenteista kirjoitukseeni (1). Metson kritiikki kohdistuu ikäperusteisiin suuntaamattomiin terveystarkastuksiin, tarpeettomiin tutkimuksiin, hoitajan ja lääkärin työnjaon ongelmiin sekä toiminnan vaikuttavuuteen. Metson kriittisyys on monessa kohdassa perusteltua.

Kari Reijula

Joka neljäs Kelan kuntoutuja on TULE-potilas

LT Jari Ylinen ja TtT Riku Nikander käsittelivät pääkirjoituksessaan Lääkärilehdessä 39/2014 kuntoutusta (1). Pääkirjoituksessa todetaan, että TULE-potilaiden osuus Kelan kuntoutettavista olisi alle 10 %. TULE-potilaiden osuus on kuitenkin noin 28 % kaikista kuntoutujista.

Tiina Huusko

Kuntoutuksen järjestämiseen liittyy monikanavaisesta rahoituksesta johtuvia ongelmia

Kiitämme Tiina Huuskoa pääkirjoitukseemme (1) esitetyistä tilastotarkennuksista.

Jari Ylinen, Riku Nikander

Heidän ebolansa, meidän pelkomme

Pitääkö kaiken suomalaisen ebolakeskustelun pontimena olla oma uhka? Ilman pelkokerrointa ebola olisi kuin nodding disease, afrikkalainen infektiotauti, joka on tappanut tuhansia, mutta jota ei löydy Terveysportista.

Terhi Heinäsmäki

Kortisoni lievittää syöpäpotilaan väsymystä ja parantaa ruokahalua

Lyhytkestoinen kortisonihoito helpottaa syövän aiheuttamia yleisoireita, mutta kipuun ja kipulääkkeen käyttöön sillä ei näytä olevan vaikutusta.

Sirkku Jyrkkiö

Vanhuksen hyperkolesterolemian hoito

Perinteisesti lääketutkimuksissa on suljettu pois kaikkein iäkkäimmät. Siten yli 80-vuotiaiden hyperkolesterolemian hoidosta ei ole olemassa satunnaistettuja, kontrolloituja tutkimuksia. Tuskinpa niitä enää tuleekaan, sillä statiinihoito on käypää hoitoa, eikä ole eettisesti perusteltua hoitaa enää ketään lumeella. Miten sitten hoitaa kaikkein iäkkäimpiä sydän- ja verisuonitautipotilaita, kun näyttöä ei ole? Voittaako hyöty haitat?

Kaisu Pitkälä

Autologisen kantasolusiirron asema ei horju myelooman hoidossa

Varttuneempien työikäisten myeloomapotilaiden hoito alkaa modernilla lääkeyhdistelmällä ja päätyy omien kantasolujen turvin toteutettuun suuriannoksiseen melfalaanihoitoon eli autologiseen kantasolusiirtoon, ellei vasta-aiheita ole. Uusien lääkkeiden myötä parantuneet hoitovasteet ovat saaneet arvioimaan uudelleen tätä hoitolinjausta.

Marko Vesanen

Lisääkö ASA tai klopidogreeli vuotoa laparoskooppisessa sappikirurgiassa?

Asetyylisalisyylihappoa (ASA) ja klopidogreelia käytetään nykyään viljalti ehkäisemään sydän- ja verisuonitapahtumia. Molemmat lääkkeet estävät verihiutaleiden aggregaatiota ja lisäävät jonkun verran vuotovaaraa (mustelmia) kirurgisissa toimenpiteissä. Lääkkeiden vaikutus on palautumaton ja kestää koko verihiutaleiden eliniän (5-9 vrk), joten useat kirurgit tauottavat nämä lääkkeet viikoksi ennen leikkausta. Näin suosittelee myös tuore yhdysvaltalainen yleiskatsaus (1).

Hannu Paajanen