WHO tarkasteli Ebolan hoitomahdollisuuksia

Yli 200 asiantuntijan kokouksessa käytiin läpi Ebolaan käytössä tai kehitteillä olevia lääkkeitä ja hoitoja.

Ympäristöyliherkkyys mukaan tautiluokitukseen

Suomalaisen ICD-10-tautiluokituksen uusi tautinimike on R68.81, eli jatkuva tai poikkeuksellinen herkkyys ympäristön tavanomaisille tekijöille.

Leikkaus ei juuri nostanut Guillain-Barrén oireyhtymän riskiä

Infektiot olivat suurin riskitekijä, havaittiin European Journal of Neurology -lehdessä julkaistussa, TYKS:n potilasaineistoon perustuvassa tutkimuksessa.

Päivystysasetus perä edellä?

Meidän kulmilla yhteispäivystyksen käytännön toteutus on johtamassa tragikoomisiin ratkaisuihin.

Vanhuuden imago kaipaa päivitystä

Vanhuuteen liitetään julkisuudessa usein ongelmia. Monet vanhukset elävät kuitenkin hyvää elämänvaihetta, asiantuntija muistuttaa.

Virtsasta otettu HPV-testi oli lupaava

Virtsatesti saattaisi tarjota nykyistä kevyemmän ja helpomman tavan papilloomavirustulehduksen (HPV) toteamiseen, toteaa BMJ:ssä julkaistu tutkimus.

Suurentunut eteiskorvake voi olla aivoverenkiertohäiriön taustalla

Sydämen vasen eteiskorvake on suurentunut yli puolella potilaista, joiden aivoverenkiertohäiriön syytä ei ole kyetty selittämään, todetaan LL Mikko Tainan väitöskirjatutkimuksessa.

Euro koettelee kollegiaalisuutta

Kun kansanterveyslakia sorvattiin 45 vuotta sitten, pontimena oli perusterveydenhuollon jääminen erikoissairaanhoidon jalkoihin. Silloin perusterveydenhuoltoa pitivät pystyssä työlle omistautuneet yksittäiset kunnanlääkärit: ammatinharjoittajat, joilla oli julkinen virka.

Heikki Pälve

Pengar prövar kollegialiteten

Då folkhälsolagen skrevs ihop för 45 år sedan var det faktum att primärvården höll på att bli överkörd av specialistvården en avgörande drivfjäder. På den tiden hölls primärvården i gång av engagerade enskilda kommunalläkare: yrkesutövare med en offentlig tjänst.

Heikki Pälve

Miksi diabetesta sairastavan lapsen hoitotasapainoa on niin vaikea parantaa?

On hyvin tiedossa, että merkittävällä osalla diabetesta sairastavista suomalaislapsista glukoositasapaino on kaukana tavoitteista (1). Silti on hätkähdyttävä havainto, että yhdessä parhaista lasten diabetesyksiköistämme vain kymmenesosa huonossa hoitotasapainossa olevista lapsista ja nuorista pystyi pitkäaikaisempaan tasapainon parantamiseen (Kivelä ym. tässä lehdessä, s. 2355-62).

Kirsti Näntö-Salonen