Harjoittelun vaikuttavuus ja toteutus kroonisen niskakipupotilaan kuntoutuksessa

Kroonisen niskakivun syynä on aiemmin pidetty lihasjännitystä, ja siksi hoidot ovat olleet lähinnä passiivisia tai kevyeen lihaskuormitukseen perustuvia harjoitteita.

Jari Ylinen, Riku Nikander

Muistipotilaan ajoterveyden arviointi terveyskeskuksessa

Suomalaisten ikääntyessä joudutaan terveyskeskuksissa yhä useammin ottamaan kantaa myös muistiongelmista kärsivien ikäkuljettajien ajoterveyteen.

Minna Löppönen

Ortopedista leikkausta odottaneille oletettua harvemmin Kelan sairauspäivärahaa

Kela maksaa sairauspäivärahaa hoitoon jonottamisen ajalta, kun potilas ei kykene työtehtäviinsä. Leikkausjonojen aikaiset sairauspäivärahat ovat olleet usein esillä julkisuudessa, kun on keskusteltu terveydenhuollon riittämättömistä taloudellisista kannusteista nopeuttaa hoitoon pääsyä.

Lauri Virta, Hennamari Mikkola

Staphylococcus aureus -bakteremian ennusteeseen vaikuttavat kliiniset tekijät ja hoito

Väitöskirjassa selvitettiin Staphylococcus aureuksen aiheuttaman bakteremianennusteeseen vaikuttavia tekijöitä sekä tutkittiin vaikean taudin tunnistamiseen käytettäviä menetelmiä, jotta taudin hoitoa voitaisiin kehittää.

Erik Forsblom

Metastaattisen kastraatioresistentin eturauhassyövän solunsalpaajahoito

Väitöstutkimuksen tavoitteena oli levinneen eturauhassyövän hoitotulosten parantaminen. Dosetakseli-solunsalpaajahoito on kastraatioresistentin levinneen eturauhassyövän standardihoito.

Petteri Hervonen

Kollageeni XVIII ja VEGF-D säätelevät ihon okasolusyövän kehittymistä

Väitöskirjatyön tavoitteena oli lisätä tietämystä tekijöistä, jotka säätelevät okasolusyövän kehittymistä keskittyen erityisesti imusuonten muodostumiseen ja tulehdusvasteeseen. Työssä selvitettiin kahden tyvikalvokollageenin XV:n ja XVIII:n sekä verisuonikasvutekijä D:n (VEGF-D) tehtäviä ihosyövän kehittymisessä.

Hanne-Kaisa Honkanen

p38 mitogeeni-aktivoituva proteiinikinaasi ja transkriptiotekijä GATA-4 sydän-lihassolun toiminnan säätelijöinä

Väitöstutkimuksessa on erityisesti tutkittu mitogeeni-aktivoituvan p38 proteiinikinaasin ja geeninsäätelyproteiini GATA-4:n merkitystä sydänlihassolujen toiminnan säätelijöinä. Tutkimuksessa on ensisijaisesti käytetty sydänlihassoluviljelymallia. Aikaisempien tutkimusten perusteella tiedetään, että mitogeeni-aktivoituvat proteiinikinaasit ja GATA-4 osallistuvat sydämen liikakasvun ja uudelleen muovautumisen säätelyyn, joten niihin vaikuttamalla voidaan mahdollisesti kehittää sydämen vajaatoiminnan lääkehoitoa.

Leena Kaikkonen

Taeniidae-heisimatoheimon taksonominen revisio

Taeniidae-heimon heisimadot, taenidit, ovat lääketieteellisesti merkittävin heisimatoryhmänä. Useat taenidilajit voivat tarttua eläimistä ihmiseen ja aiheuttaa vakavia sairauksia. Yleisesti hyväksytyn luokittelun mukaan Taeniidae-heimo sisältää kaksi sukua, Echinococcus ja Taenia.

Antti Lavikainen

Sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijöiden yhteys aivojen rakenteellisiin muutoksiin

Väitöstutkimus pohjautui suomalaiseen Kardiovaskulaariset riskitekijät, ikääntyminen ja dementia (CAIDE) -tutkimukseen. CAIDE-tutkimukseen osallistujat valittiin satunnaisesti Pohjois-Karjala-projektin ja FINMONICA-tutkimuksen vuosien 1972, 1977, 1982 ja 1987 neljästä itsenäisestä väestöotannasta. Valitut henkilöt tutkittiin uudelleen 21 vuotta myöhemmin 1998 ja toisen kerran 2005-2008.

Miika Vuorinen

Sähköisen lääkemääräyksen sudenkuopat

Kuukausittain määrätään yli 2 miljoonaa ja toimitetaan yli 3 miljoonaa sähköistä reseptiä.

Sirpa Peura