3902 osumaa

Unettomuuden ja uupumuksen hoito kuuluu kaikille lääkäreille

Mikko Härmän ja Mikael Sallisen kirja Hyvä uni - hyvä työ kiteyttää hienosti sen, miten uusi tieto ja tiede väkisinkin purkautuu yleisen kliinisen lääketieteen palvelukseen, kun sosiaalinen tilaus on riittävän suuri. Uneen liittyvät tieteelliset havainnot osoittavat uniapneatautiin ja unettomuuteen liittyvät kytkennät keuhkosairauksiin, sisätauteihin, kuten verenpainetautiin ja muihin metaboliseen oireyhtymään kuuluviin häiriöihin. Sokeriaineenvaihdunnan häiriöt, kilpirauhasen toimintahäiriöt ja jopa immuunijärjestelmän vastustuskykyyn vaikuttavat häiriöt ovat vähintäänkin riittävä syy ottaa uniapnea tai pitkäaikaiseen unettomuuskierteeseen liittyvät elimistön tasapainon häiriöt vakavasti myös yleislääketieteen kannalta. Uniapnea niin kuin veren suurentunut kolesterolipitoisuus ovat molemmat sydäntautien suuri riskitekijä. Vai ovatko molemmat saman taudin eri ilmenemismuotoja? Ja molempia oireita, osatekijöitä, voidaan ja pitää hoitaa.

Jukka Alihanka

Toimintaohjeet koko auttamisketjulle

Suomalaisessa ensihoitokirjallisuudessa, joka laajuudessaan ei ole kovinkaan suuri, kyseessä oleva opas on ensimmäinen laatuaan. Oppaan toimintaohjeet on suunnattu koko auttamisketjulle: hätäkeskukselle, ensiauttajille, perus- ja hoitotason sairaankuljettajille sekä lääkäriyksikölle. Kirja on kirjoitettu Duodecimin kirjoissa aiemminkin käytettyyn opasmuotoon, jossa pyritään lyhyeen ja ytimekkääseen kirjoitusasuun.

Olli Väisänen

Lääketieteen "hiljainen tieto" hienona kirjana

Antiikin kulttuureissa syntyi yllättävänkin paljon aineistoa, jonka avulla on voitu hahmottaa nykymuotoisen lääketieteen historiaa. Antiikin lääketieteen perintö on suomalaisin voimin syntynyt upea teos, jossa on eri tieteenalojen kirjoittajien katsauksia niihin monipuolisiin yhteyksiin, joiden kautta antiikin kulttuurit yhä vaikuttavat lääketieteen maailmassa. Kirja on syntynyt Villa Lanten ystävien järjestämän luentosarjan perustalle. Kirjan kirjoittajat edustavat paitsi lääketieteen eri oppialoja myös antiikin tutkimusta ja klassista filologiaa, oppihistoriaa, naishistoriaa ja farmasiaa. Kirjan syntymistä ovat merkittävänä kulttuuritekona edistäneet viisi Suomessa toimivaa laite- ja lääkealan yritystä.

Jari Laurikka

Kulttuuri kannattaa! - kymmenen näkökohtaa kulttuurisetelin puolesta

Suomeen ollaan suunnittelemassa kulttuuriseteliä, jonka tarkoitus on helpottaa kulttuuripalvelujen käyttöä. Seteli olisi työnantajien tapa edistää työntekijöittensä kulttuuriharrastuksia ja tällä tavalla myötävaikuttaa heidän elämänlaatunsa kohentamiseen. Se toimisi käytännössä samalla periaatteella kuin lounasseteli tai kuntoseteli: työnantaja subventoisi setelin muodossa tiettyjen kulttuuripalvelujen ostamista, kuten erilaisia näyttelyitä, konsertteja tai teatteriesityksiä.

Claes Andersson

Kirjoja peloista ja pelastuksesta

Kirja-arviointipalsta esittelee tällä kerralla viisi kirjaa, joiden yhteisenä nimittäjänä on uskomuslääkintä. Kyseessä on sekoitus omalaatuisiin teorioihin tukeutuvista ruokavalioista ja muista hoito-opeista, huolta ja pelkoa nostattavista sairausselityksistä, luontaistuotteista ja ihmelaitteista. Ja paljosta muusta - uskomuslääkintä kattaa koko elämän ja enemmänkin, entisten elämien tulkinnasta tulevaisuuden ennustamiseen. Tuhansine terapeutteineen ja lääkkeen näköisine tuotteineen, arveluttavine diagnoosi- ja hoitolaitteineen, kursseineen, kirjoineen ja lehtineen on uskomuslääkintä Suomessakin suorastaan rinnakkainen terveydenhuollon järjestelmä. Se on villi ja vapaa näyttöön perustuvan lääkinnän vaatimuksista.

Veijo Saano

Terveysastrologiaa

Suomen Lihavuustutkijat ry. myönsi kirjoittajien edelliselle kirjalle Syö oikein oman tyyppisi mukaan Laihdutuslimbo-huuhaapalkinnon vuonna 2002. Nyt kirjoittajat laajentavat konseptiaan syömisestä koko elämään. Uuden kirjan motiivi lienee taloudellinen, sillä populistisilla dieettikirjoilla menestyy. Ensimmäistä kirjaa myytiin Suomessa yli 20 000 ja maailmanlaajuisesti yli kaksi miljoonaa kappaletta.

Pertti Mustajoki

Sähköä ilmassa

Säteily jaetaan sähkömagneettiseen säteilyyn ja hiukkassäteilyyn, ja nämä edelleen ionisoivaan ja ionisoimattomaan säteilyyn. Ionisoivan säteilyn haittavaikutukset ovat kiistattomat, mutta ionisoimattoman sähkömagneettisen säteilyn haitoista ei ole juurikaan saatu tieteellisesti pitävää näyttöä. Solutason muutosten lisäksi sähkömagneettisen säteilyn on epäilty aiheuttavan erilaisia herkistymisoireita. Sähköherkkyydelle on ominaista, että sähkölaitteiden ja sähköjohtojen synnyttämät heikotkin sähkö- ja magneettikentät aiheuttavat henkilölle eriasteisia oireita, kuten iho-ongelmia, päänsärkyä, huimausta, huonoa oloa, väsymystä, keskittymisvaikeuksia jne. Sähköherkät puhuvat itse sähköallergiasta tai sähköyliherkkyydestä, mutta termit ovat tieteellisessä mielessä epätarkkoja, sillä ilmiön taustalla ei ole havaittu allergiatyyppisiä immunologisia reaktiota. Sähköherkkyyden esiintyvyys vaihtelee suuresti. Erityisen runsaasti sähköherkkiä on Ruotsissa ja eräissä Keski-Euroopan maissa, kun taas monissa maissa ilmiötä ei tunneta lainkaan. Aiheesta julkaistut tutkimustulokset ovat ristiriitaisia. Joissakin tutkimuksissa sähkömagneettisen kentän yhteys oireisiin on havaittu, mutta näitä tuloksia ei ole pystytty luotettavasti toistamaan.

Jan Schugk

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030