3902 osumaa

Palvelujärjestelmän kulttuuri ja sen merkitys: paljon porua, vähän villoja?

Terveydenhuollon johtamisesta puhutaan ja sen parantamiseen pannaan paljon toivoa. Hyvän johtamisen uskotaan voivan muuttaa organisaatiota syvältä, näkyvän organisaation arvomaailmassa, heijastuvan ammattiryhmien ja yksittäisten työntekijöiden sitoutumiseen, yhteistyökykyyn ja motivoitumiseen ja näkyvän lopulta tehdyn työn tuloksellisuudessa, mitataanpa sitä sitten työn vaikuttavuutena taikka tehokkuutena. Toivottua kulttuurimuutosta ryyditetään strategisella suunnittelulla, tuetaan massiivisilla koulutusohjelmilla ja sitä kätilöimään palkataan liikemaailman konsulttikomppanioita. Näin muualla, näin siis meilläkin.

Martti Kekomäki

Auttaako auttaminen myös auttajaa?

Tammikuun Lääkäripäivillä pohdittiin lääkärien jaksamista kovassa ja vastuullisessa työssään. Minut oli pyydetty puhumaan otsikolla Ihmisen auttaminen lääkärin oman elämän merkityksen antajana postmodernissa arvotyhjiössä. Tarkoituksenani oli pohtia, millä tavalla lääkärin työssä saadut kokemukset vaikuttavat lääkärin omaan elämään ja persoonallisuuteen. Aihe koettiin tärkeäksi ja ajankohtaiseksi ehkä siitäkin syystä, että moni lääkäri tämän päivän kovassa työpaineessa tuntee työskentelevänsä jaksamisen ja motivaation äärirajoilla. Työtahti on tiukka ja aikaa hengähtämiseen ja ajatustenvaihtoon kollegoiden kanssa on niukasti, jos ollenkaan.

Claes Andersson

Natsijohtajien psykiatrina Nürnbergin oikeudenkäynnin aikana

Yhdysvaltain armeijan psykiatri Leon Goldensohn määrättiin vuonna 1946 psykiatriksi vankilaan, johon oli sijoitettu sotasyyllisyysoikeuden eteen joutuneita korkeita natsijohtajia. Nürnbergin oikeudenkäynti 24 pääsotarikollista vastaan oli aloitettu 14.11. 1945. Goldensohn vastasi oikeudenkäynnin ajan tunnetuimpien natsijohtajien mielenterveydestä. Hän haastatteli tunnollisesti tarkkoja muistiinpanoja tehden 33 vankia ja todistajaa puolen vuoden ajan. Hänen muistiinpanonsa ovat säilyneet ja niiden keskeiset osat on nyt julkaistu suomenkielisenä kirjana.

Raimo Isoaho

Salapoliisina EBM-maailmassa

Diagnoosin selvittäminen ja parhaan hoitotavan valinta näyttöön perustuvan lääketieteen periaattein muistuttaa monin tavoin salapoliisitehtävän ratkaisemista. Kirurgian professori Jörgen Nordenström Tukholman Karoliinisesta Instituutista on saanut tästä hauskan idean. Hän on ottanut malliksi johdonmukaisesta ja järjestelmällisestä tietoon perustuvasta ongelmanratkaisusta maailman ehkä kuuluisimman kirjallisen salapoliisihahmon, Sherlock Holmesin. Hahmon luoja sir Arthur Conan Doyle oli itsekin lääkäri. Holmesin esikuvana oli tohtori Bell, eräs Doylen opettajista Edinburghin yliopistossa. Lääkärin roolin Doyle antoi Holmesin apulaiselle, tohtori John Watsonille, jonka hoksottimissa kylläkin on toivomisen varaa.

Martti Teikari

Selkeää tietoa uinnista liikuntaharrastuksena

Viime vuosina lääkäreitä on kehotettu, jopa vaadittukin, kirjoittamaan potilailleen liikkumisreseptejä. Ajatus on teoriassa erinomainen. Se edellyttää kuitenkin reseptin kirjoittajalta perustietoja eri liikuntalajeista. Tokihan kaikki liikunta on hyödyllistä. Yksinkertaisinta ja turvallisinta olisi kirjoittaa kaikille liikunnan puutteesta kärsiville resepti: puoli tuntia reipasta kävelyä päivittäin kompastumisia ja liukastumisia varoen. Mutta jos potilas ei jalkojensa huonon kunnon vuoksi kykene kunnolla kävelemään, on keksittävä jotain muuta. Uinti on sen taitajalle erittäin monipuolinen ja tehokas liikuntamuoto. Siitä täyden hyödyn saaminen vaatii kuitenkin ainakin kohtalaisen hyvää teknistä osaamista. Sitä on Suomen väestöstä ilmeisesti vain suhteellisen harvoilla. Yleisintä ja näennäisesti helpoimmin opittava uintitapaa, rintauintiakin, uidaan useimmiten väärin, mistä aiheutuu helposti esim. niskanseudun vaivoja.

Tapani Kosonen

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030