Immuunipuutteisten potilaiden listeriainfektiot

Listerioosi on Suomessa kolme kertaa yleisempi kuin muissa EU-maissa.

Veli-Jukka Anttila

Tavoitteellinen lääkitys parantaa kihdin hoitotuloksia

Akuuttia kihtikohtausta hoidetaan yhä useammin lyhyellä suun kautta otettavalla kortikosteroidikuurilla.

Heikki Julkunen

Oikaisu: MS-taudin oireenmukainen lääkehoito

Lääkeinfo-palstalla Lääkärilehdessä 11/2014 julkaistussa artikkelissa MS-taudin oireenmukainen lääkehoito (s. 812-5) oli virhe taulukossa 1. Gabapentiinin ja fampridiinin korvattavuutta MS-taudissa koskevat tiedot olivat vaihtaneet paikkaa. Virhe on korjattu artikkelin pdf-versioon.

Irina Elovaara, Marja-Liisa Sumelahti

Statiineilla luultua vähemmän haittavaikutuksia

Britannian terveysviranomaisten tekemä selvitys 84 000 potilaasta 29 satunnaistetussa lumeverrokkitutkimuksessa osoitti, että statiinien käyttäjien haittavaikutukset, kuten lihasvaivat, väsymys ja rabdomyolyysi, ovat samaa luokkaa kuin lumeen käyttäjillä. Myös lääkityksen lopettaminen haittavaikutusten vuoksi oli statiinien ja lumelääkkeen käyttäjillä samaa luokkaa (12-15 %). Vain diabeteksen puhkeaminen oli yleisempää statiinien (3 %) kuin lumeen käyttäjillä (2,4 %). Primaaripreventiotutkimuksissa (n = 14) hoidetuilla (n = 46 000) statiineihin liittyi lisääntynyt riski diabeteksen puhkeamiseen (0,5 %, 95 % LV 0,1-1,0), mutta kuolleisuuden väheneminen oli samansuuruinen (-0,5 %, 95 % LV -0,9 - -0,2). Maksaentsyymien muutoksia havaittiin statiinihoidoissa useammin (0,4 %) kuin lumehoidossa, mutta niiden merkitys jäi epäselväksi. Tutkijat kehottavat päivittämään statiinien haittavaikutusluettelot käsittämään vain ne, joissa ero on selvä lumeeseen verrattuna. Potilaille tulisi sallia oma päätös lääkehoidon aloittamisesta perustuen objektiiviseen tietoon haittavaikutuksien mahdollisuudesta.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Psykoosilääkkeiden kliinisesti vertailukelpoiset annokset määritelty

Kolmentoista toisen polven psykoosilääkkeen vertailukelpoiset pienimmät tehokkaat päiväannokset on määritelty perustuen tutkimusnäyttöön ja käyttäen apuna olantsapiinin, risperidonin, haloperidonin ja klooripromatsiinin samanarvoisia annoksia. Vertailukelpoisia annoksia esitetään käytettäväksi vaihdettaessa potilaan lääkitystä lääkkeestä toiseen, arvioitaessa vertailevien lääketutkimusten tuloksia, tehtäessä kustannus-hyötyanalyyseja ja laadittaessa hoito-ohjeistoja. Lumetta tehokkaampi lääkeannos määriteltiin pienimmäksi tehokkaaksi psykoosilääkkeen päiväannokseksi. Se suhteutettiin teholtaan vastaavaan olantsapiinin päiväannokseen. Käytetyn menetelmän mukaan pienimmät tehokkaat päiväannokset / olantsapiinin ekvivalenssit olivat aripipratsoli 10 mg/1,33, klotsapiini 300 mg/40, haloperidoli 4 mg/0,53, olantsapiini 7,5 mg/1, paliperidoni 3 mg/0,4, ketiapiini 150 mg/20 ja tsiprasidoni 40 mg/5,33.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Laihduttava kahvi sisälsi sibutramiinia

Verkossa mainostetun ja myydyn laihduttavan Vitaccino-kahvin todettiin sisältävän vuosia sitten haittavaikutusten vuoksi käytöstä poistettua laihdutuslääke sibutramiinia. Lääkettä sisältävän kahvin juominen kohottaa verenpainetta ja sykettä. Terveydellisiä riskejä voi seurata mm. henkilöille, joilla on sepelvaltimotauti, sydämen vajaatoiminta, taipumus rytmihäiriöihin tai sairastettu aivohalvaus. Mainoksissa kahvivalmisteen kerrotaan olevan puhdas luonnontuote, nopeuttavan aineenvaihduntaa, puhdistavan elimistöä ja virkistävän oloa. Sibutramiinia käytettiin ruokahalua vähentävänä lääkkeenä muutamia vuosia. Se poistettiin markkinoilta maailmalaajuisesti vuonna 2010 käyttöön liittyneiden sydäninfarktien ja aivohalvauksien vuoksi.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Onko ADHD vain harha ja sen lääkitys haitallista?

Yhdysvaltalaisen kokeneen neurologin Richard Saulin mukaan ADHD on keinotekoisesti koostettu rypäs tavanomaiseen elämään usein kuuluvia oireita ja tuntemuksia. Niiden lisääntyvä hoito stimulanteilla vähentää potilaan aivoissa välittäjäaineiden tuotantoa. ADHD-lääkkeet korvaavat välittäjäaineet, ja pystyäkseen keskittymään potilaan on käytettävä stimulantteja ja usein kasvavina annoksina. Saul on huolestunut nopeasti lisääntyvästä lasten stimulanttilääkityksestä. Hänen mukaansa on syntymässä kokonainen sukupolvi, joka voi keskittyä vain stimulanttien avulla. Lääkkeet lievittävät oireita vain lyhytaikaisesti. Ne aiheuttavat ahdistuneisuutta, ärtyneisyyttä, masennusta, laihtumista, riippuvuutta, hallusinaatioita ja itsemurhariski lisääntyy. Ennen lääkitystä on potilaan oireita, tuntemuksia ja diagnoosia arvioitava huolella ja mietittävä lääkkeille vaihtoehtoisia ratkaisuja ja hoitoja.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Lääkelupauksien käyttöön oikotie Britanniassa

Vaikeisiin vailla lääkehoitoa oleviin tauteihin potilaille sallitaan Britanniassa mahdollisuus vielä tutkimusasteella olevien lupaavien lääkkeiden käyttöön. Lääkeinnovaatiot ovat tyypillisesti vaiheen II tutkimuksissa ja niiden laadusta, tehosta ja haitoista on kohtalaisesti kerättyä tietoa. Lääkeviranomainen poimii lupaavat lääkekandidaatit ja potilas voi saada niitä hoitoon annettuaan tietoon perustuvan suostumuksen. Lääkkeen määrännyt lääkäri kantaa hoidosta tavanomaista suuremman vastuun. Lääkkeitä arvioidaan nimettävän vuosittain 5-10 ja erityisesti syövän hoitoon odotetaan uusia mahdollisuuksia. Menettelyn odotetaan rohkaisevan lääketehtaita tekemään nykyistä enemmän lääketutkimuksia Britanniassa. Samantapainen käytäntö on ollut Ranskassa 15 vuoden ajan.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Päänsärky keskeytti metsätyöt

Toimistotyötä tekevä 42-vuotias mies oli päättänyt viettää kesälomansa viimeisen viikon metsätöissä. Työpäivät venyivät pitkiksi, mutta mies nautti: välillä lauloi raivaussaha, välillä hän istui kahville kannon nokkaan. Kolmantena metsuripäivänä yllätti päänsärky.

Jari Nyrhilä

Geriatrien arvostus kasvanut, mutta vaikutusvalta kunnissa heikentynyt

Geriatrit kokevat työnsä arvostuksen selvästi kasvaneen, mutta vaikutusmahdollisuutensa kuntien geriatrisen hoidon suunnittelussa heikentyneen viiden viime vuoden aikana. Vanhustenhoidon suurimmiksi ongelmiksi he arvioivat oikea-aikaisen kuntoutuksen ja geriatrisen tiedon puutteen. Tiedot ilmenevät vuonna 2013 tehdystä sähköpostikyselystä, johon vastasi 52 % Suomen työikäisistä geriatreista. Geriatrien työtyytyväisyyttä ja näkemyksiä vanhustenhoidosta on aiemmin tutkittu vuosina 2001 ja 2008.

Minna Löppönen, Paula Heinonen, Laura Jartti, Markus Halminen, Tapio Rajala, Matti Viitanen, Timo Strandberg, Kaisu Pitkälä