Försäkringsmedicinens smärtpunkter

Hur kan en försäkringsläkare enbart med stöd av dokument göra en riktigare bedömning av försäkringstagarens rätt till en förmån än den behandlande läkaren som träffat patienten? Denna evighetsfråga sammanfattar allmänhetens och ofta även mediernas misstro mot försäkringsmedicinen. Förhoppningsvis är läkarkåren bättre informerad. Social- och hälsovårdsminister Paula Risikko har tillsatt en arbetsgrupp för utveckling av försäkringsläkarsystemet. I sitt PM skildrar arbetsgruppen systemets smärtpunkter och föreslår ett omfattande åtgärdsprogram som särskilt ska förbättra transparensen och göra besluten begripligare (1).

Sakari Tola

Lääkärit ja haittatapahtumien torjunta

Vuosituhannen vaihteen molemmin puolin ilmestyneet tutkimukset paljastivat, että työ terveydenhuollossa sisältää suuren riskin tehdä virheitä. Arkkiatri Risto Pelkonen oli ensimmäisiä Suomessa, jotka vuonna 2003 kiinnittivät huomiota potilashoitoon liittyvien virheiden systemaattiseen torjuntaan kirjoituksessaan Viisas oppii virheistä (1).

Pertti Mustajoki

Rintasyöpäalttius vaikuttaa seurantamenetelmän valintaan

Rintasyövistä arviolta 5-10 % liittyy periytyviin geenivirheisiin. Parhaiten tunnettujen, BRCA1- ja BRCA2-syöpäalttiusgeenien mutaatiot aiheuttavat noin 40-80 %:n elinikäisen sairastumisriskin. Geenivirhe aikaistaa rintasyövän ilmaantumista: sairastumisriski ylittää keskimääräisen väestön elinikäisen riskin 40 ikävuoteen mennessä (1). Kyse on siis nuoresta potilasryhmästä, jonka elinajanodotteeseen - ja elämänlaatuun - tieto kasvaneesta sairastumisriskistä vaikuttaa merkittävästi. BRCA-kantajien lisäksi riskiryhmään kuuluvat henkilöt, joilla sukutausta viittaa perinnöllisyyteen, vaikka geenivirhettä ei olisi todettu. Tällaisten henkilöiden lähisuvussa voi olla useita, etenkin nuorella iällä todettuja rintasyöpätapauksia, molemminpuolista rintasyöpää, miehen rintasyöpää tai rinta- ja munasarjasyöpää samalla henkilöllä (2).

Tarja Rissanen

Lyhyesti

"Pirkanmaan sairaanhoitopiiri tekee tilinpäätöstietojen perusteella 4,3 miljoonan euron ylijäämän, joka vastaa sairaanhoitopiirin valtuuston asettamia tavoitteita. … Paikallisesti kiinnostavaa sairaanhoitopiirin tilinpäätöksessä on se, että Valkeakosken aluesairaala on vertailussa Suomen tuottavin aluesairaala." Valkeakosken Sanomat 2.2.2014

Vuorovaikutusta oppii harjoittelemalla

Ensimmäisen vuoden lääketieteen opiskelija katsoo vielä vastaanottotilannetta potilaan silmin. Potilaan kuuntelemisen ja haastattelemisen harjoittelu on osa lääkäriksi kasvamista. Myös tunteet on opeteltava kohtaamaan.

Anne Seppänen, Miia Soininen

STM rauhoittelee huolta e-reseptin kustannuksista

Sähköisen reseptin käyttöönotto ei aiheuta kohtuuttomia kustannuksia yksittäisille lääkäreille, lupaa sosiaali- ja terveysministeriö.

Suvi Sariola

Kehitysprojektiin ei mennä vain käymään

Toisen maan toimintaympäristöön perehtyminen vie aikaa myös hankkeessa, jossa somalitaustaisia suomalaisia on valmennettu kehittämään Somalimaan ja Puntmaan terveyspalveluja.

Ulla Järvi

Potilasturvallisuutta tutuksi käytännön esimerkkien avulla

Lääkärilehden uudella Kantapään kautta -palstalla kirjoittajat haluavat käsitellä lääkärien arkipäivään kuuluvia asioita, joita jokaisen pitää ottaa työssään huomioon. Osastonylilääkäri Leena-Maija Aaltonen HYKS:n korvaklinikalta kertoo, että palstalla tuodaan esiin erityyppisiä vaaratapahtumia ja kerrotaan potilasturvallisuudesta eri näkökulmista.

Ulla Toikkanen

Väitös: Työryhmät tappavat uudet ideat

Terveydenhuollon asiantuntijatyöryhmät ovat parempia tappamaan kehittämisideoita kuin jalostamaan niitä, toteaa diplomi-insinööri Riku Ruotsalainen Aalto-yliopistolle tekemässään väitöstutkimuksessa.

Ulla Järvi

Tuoko munasolujen pakastus naisille lisäaikaa?

Munasolujen ennakoiva pakastaminen on alkanut kiinnostaa naisia myös Suomessa. Apulaisylilääkäri Viveca Söderström-Anttila Väestöliitosta sanoo, että esimerkiksi Belgiassa ja Ruotsissa pakastuksia muista kuin lääketieteellisistä syistä on tehty jo jonkin aikaa.

Mari Vehmanen