78582 osumaa

Ihmisen papilloomaviruksen synnyttämä immuunivaste ja suoja

Jokaisella tutkittavalla vasta-ainetasot pysyivät korkeina neljän vuoden seurannassa. Tutkimuksessa todettiin, että rokotetuilla nuorilla naisilla, joilla oli korkeat veren vasta-ainepitoisuudet, vasta-aineet siirtyivät aina limakalvoille, kun taas matalammat veren vasta-ainepitoisuudet eivät tuottaneet mitattavissa olevia vasta-aineita limakalvoilla. 10-14-vuotiailla rokotetuilla tytöillä vasta-ainetasot ovat merkitsevästi korkeammat kuin 15-25-vuotiaiden rokotettujen, saati luonnollisesti HPV16/18-infektion sairastaneiden naisten vasta-ainetasot.

Tiina Petäjä

Antikoagulanttien turvallisuus arviossa

Norjan haittavaikutusrekisterissä on tehty arvio varfariinin ja uusien antikoagulanttien välillä vuonna 2013, jolloin uusien valmisteiden käyttö lisääntyi nopeasti. Varfariinin käyttäjistä ilmoitettiin 21 kuolemantapausta ja dabigatraanin, rivaroksabaanin ja apiksabaanin käyttäjistä vastaavasti yhteensä 19 tapausta. 28 000 potilasta käytti uusia antikoagulantteja ja varfariinia 87 000. Suhteutettuna käyttäjien määrään ilmoitettuja kuolemantapauksia oli varfariinin käyttäjissä noin kolme kertaa vähemmän. Tästä ei voinut kuitenkaan tehdä johtopäätöstä, että varfariini olisi uusia antikoagulantteja turvallisempi. Lääkkeiden haittojen ilmoittamiselle tyypillistä on aliraportointi, joka liittyy erityisesti vanhempiin valmisteisiin, ja tavanomaista vilkkaampi raportointi on tyypillistä uusille lääkkeille. Selvityksen mukaan on odotettava vielä vuosia ennen kuin epidemiologisilla tutkimuksilla voidaan luotettavammin verrata antikoagulanttien välisiä turvallisuuseroja.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Liittyykö diabeteslääkkeisiin haimatulehduksen riski?

Britanniassa verrattiin haimatulehduksien lukumäärää tyypin 2 diabetesta sairastavilla, joita hoidettiin joko sulfonyyliureavalmisteilla (n = 51 700) tai inkretiinien vaikutusta voimistavilla lääkkeillä (n = 20 700). Seuranta potilasrekistereissä kesti 6 vuotta. GLP-1-agonisteista mukana olivat eksenatidi ja liraglutidi ja DPP-1-estäjistä saksagliptiini, sitagliptiini ja vildagliptiini. Sulfonyyliureavalmisteita tai inkretiinien vaikutusta voimistavia lääkkeitä käyttäneiden välillä ei havaittu eroja haimatulehduksien määrissä. Tutkimus ei kuitenkaan pystynyt täysin sulkemaan pois mahdollista eroa haimatulehduksien esiintymisessä, sillä haittatapahtumia oli lukumääräisesti liian vähän luotettavan tilastollisen arvion tekemiseksi. Tutkijat odottavatkin aiheesta lisää pitkäaikaistutkimuksia.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Delamanidi lääkeresistentiin tuberkuloosiin

Euroopan komissio on hyväksynyt EU-maihin delamanidin (Deltyba, Otsuka) useille lääkkeille kuten isoniatsiidille ja rifampisiinille vastustuskykyisen tuberkuloosin hoitoon. Aine on imidatso-oksatsolijohdos, se estää tuberkuloosibakteerin seinämälle tärkeän rasvahapon (mykolihappo) synteesiä, annos on 200 mg kahdesti vuorokaudessa, ja hoito kestää 24 viikkoa. Lääkkeen tuloon markkinoille liitetään erityinen ohjelma estämään mahdollisen lääkeresistenssin syntyminen. Tutkimuksissa puoli vuotta tai kauemmin lääkehoitoa saaneista kolme neljäsosaa hyötyi siitä, mutta hyöty oli pienempi, jos hoito kesti kaksi kuukautta tai vähemmän. Haittavaikutuksista merkittävin lienee ilman kliinisiä oireita kuten pyörtymistä tai rytmihäiriöitä esiintynyt sydämen QT-ajan piteneminen noin 10 %:lla käyttäjistä.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkärilehden työpaikat