Kokemukselliset oppimismenetelmät edistävät lääketieteen opiskelijoiden vuorovaikutustaitoja

Aiemmat tutkimukset osoittavat, että kokemukselliset oppimismenetelmät ovat vuorovaikutusosaamisen oppimisessa tehokkaampia kuin luennot tai mallioppiminen. Kokemuksellisista oppimismenetelmistä on kuitenkin vähän vertailututkimusta, eikä aiemmissa tutkimuksissa ole kiinnitetty laajasti huomiota menetelmien erityispiirteisiin. Tässä tutkimuksessa kuvataan ja verrataan lääketieteen opiskelijoiden näkemyksiä työpajateatterin, simuloitujen potilaiden ja roolipelin erityispiirteistä sekä menetelmien soveltuvuudesta vuorovaikutusosaamisen oppimiseen. Vuorovaikutuskoulutuksen vaikuttavuutta arvioidaan itsearvioitujen oppimistulosten ja asenteiden muuttumisen näkökulmista.

Jonna Koponen, Eeva Pyörälä

Unettomuuden diagnostiikka

Unettomuuden syytä tulee etsiä aktiivisesti. Yöunen pituus ja univaikeuksia aiheuttavat syyt muuttuvat iän myötä.

Timo Partonen

Psykiatrista avohoitoa tehostettu Satakunnassa

Valtakunnallisessa mielenterveys- ja päihdesuunnitelmassa painotetaan avohoidon ensisijaisuutta. Sairaalahoitoa katsotaan voitavan vähentää vasta, kun sen tilalle on kehitetty monimuotoista avohoitoa. Satakunnan sairaanhoitopiirissä palvelujärjestelmä on ollut koko maahan verrattuna laitospainotteinen ja hoitojaksot pitkiä. Artikkelissa kuvataan sairaanhoitopiirin toteuttamaa uudistusta, jossa sairaalan vuodeosasto muutettiin tehostettua avohoitoa tarjoavaksi yksiköksi, sekä ensivaiheen kokemuksia sen vaikutuksista potilaiden hoitoon ja palvelujärjestelmän toimintaan.

Ulla Saxén, Marko Lampela, Teemu Elo, Minna Nevalainen, Kirsi-Maria Haapasalo-Pesu, Jyrki Korkeila

Dendriittisolut tyypin 1 diabeteksessa ja Crohnin taudissa

Tutkimuksessa pyrittiin selvittämään, onko dendriittisoluissa havaittavissa tyypin 1 diabeteksessa ja Crohnin taudissa poikkeavuuksia, jotka voisivat altistaa vahingollisille sairauteen johtaville immuunivasteille.

Janne Nieminen

Kokeellisia ja geneettisiä tutkimuksia podosyyttimolekyyleistä diabeettisessa nefropatiassa

Väitöskirjan tavoitteena oli lisätä tietämystä vaurion mekanismeista tutkimalla kahta podosyyttimolekyyliä sekä kartoittamalla munuaisvaurion kehittymistä diabeettisessa hiirimallissa.

Mervi Hyvönen

Piilevä kohonnut verenpaine - itsenäinen sydän- ja verisuonisairauksien vaaratekijä?

Verenpaine saattaa olla normaali vastaanotolla tehdyissä mittauksissa vaikka se on koholla kotioloissa. Piilevä kohonnut verenpaine liittyy usein ylipainoon, kohonneisiin verensokeriin ja -rasvoihin ja muihin elintapavaaratekijöihin.

Marjo-Riitta Hänninen

Luukuoliot merkittävä lasten syöpähoitojen myöhäisvaikutus

Syöpähoitojen seurauksena voi syntyä luukuolioita, jotka ovat erityisen haitallisia esiintyessään alaraajojen nivelissä. Erityisesti lonkka- ja polvinivelen luukuoliot voivat johtaa hankalaan kiputilaan ja liikerajoitukseen, minkä vuoksi niveleen voidaan joutua asentamaan tekonivel jo nuorella iällä.

Riitta Niinimäki

Hapenpuutteessa aktivoituvan transkriptiotekijän HIF-1:n merkitys sydänsiirrossa

Hapenpuute on keskeinen sydänsiirteen vaurioitumista aiheuttava tekijä. Hapenpuutteessa aktivoituva transkriptiotekijä hypoxia inducible factor-1, HIF-1, on tärkein soluja vähähappiseen ympäristöön sopeuttava tekijä. HIF-1 säätelee muun muassa tulehdusreaktiota ja aineenvaihduntaa.

Mikko Keränen

Lääkärin pitää olla tyhmä tai viisas

Sairautensa hyvin tuntevat potilaat odottavat lääkäreiltä lisää tietoa, mutta myös ääritarkkaa selostusta omasta tilastaan, arvioi toimittaja Markku Peltonen.

Markku Peltonen

Tiedonkulun katkos leikkauspotilaan lääkehoidossa

Vaikeasta tulehduksesta kärsivän leikkauspotilaan antibioottihoidon keskeytyminen yli vuorokaudeksi aiheutti kohtalaiseksi luokitellun vaaratapahtuman.