ASA ja esomepratsoli yhdistelmäksi

Norjan lääkeviranomainen tiedottaa hyväksyneensä verisuonitukoksien estoon asetyylisalisyylihapon (ASA) (81 mg) ja protonipumpun estäjän esomepratsolin (20 mg) (Axanum, AstraZeneca) kiinteän yhdistelmän. 3 400 potilasta käsittäneessä ja 26 kuukautta jatkuneessa tutkimuksessa ASA:n (75-325 mg) ja esomepratsolin yhdistelmää käyttäneillä ilmeni merkittävästi vähemmän gastroskooppisesti havaittuja ulkuksia kuin pelkän ASA:n käyttäjillä. Mittava tanskalainen rekisteritutkimus sydäninfarktin sairastaneista totesi yhdistelmää käyttäneiden kuolleisuuden suuremmaksi kuin pelkkää ASA:a käyttäneiden. Näin ollen on epäselvää, voiko esomepratsoli vähentää ASA:n antitromboottista tehoa, ja asian selvittämiseksi halutaan satunnaistettu vertaileva tutkimus. Valmistajan mukaan lääke on tulossa markkinoille Norjan lisäksi 22 EU-maassa.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Vankomysiinin munuaistoksisuus muistettava

Australian lääkeviranomainen muistuttaa vankomysiinin infuusioihin liittyvästä munuaisvaurion mahdollisuudesta. Maassa on ilmoitettu 108 vankomysiiniin liittynyttä munuaisvauriota, mukana on ollut myös muita lääkkeitä ja potilaat ovat olleet vakavasti sairaita. Munuaisten vajaatoiminta, lihavuus ja korkea ikä lisäävät lääkkeen aiheuttaman munuaisvaurion riskiä. Vaara voidaan välttää seuraamalla lääkkeen pitoisuuksia seerumissa. Säännöllinen lääkepitoisuuksien seuranta kehotetaan aloittamaan kolmantena hoitopäivänä.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Pantsopanibin maksahaittojen seurantaan muutos

Edenneen munuaissyövän ja pehmytkudossarkooman pantsopanibihoidossa (Votrient, GlaxoSmithKline) on seurattava maksan toimintakokeita entistä tiheämmin. Maksavaurioiden ehkäisemiseksi toimintakokeita on seurattava hoitoviikoilla 2, 4, 6 ja 8 sekä kolmannen ja neljännen hoitokuukauden kohdalla. Sen jälkeen seurantaa on jatkettava. Jos potilaalla on ennen hoidon aloittamista kohtalainen tai vakava maksan toimintahäiriö tai muutoksia maksan toimintakokeissa, ei pantsopanibia pidä käyttää.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Lääketehdas avaa tutkimuksensa ulkopuolisille tutkijoille

GlaxoSmithKline (GSK) sallii lääkeyrityksistä ensimmäisenä ulkopuolisille tutkijoille pääsyn 211 kliinisen tutkimuksen potilaskohtaisiin tietoihin, ja vuoden 2013 aikana avataan vielä toiset 200 tutkimusta. Paineet lääketutkimuksien suurempaan avoimuuteen ovat kasvaneet, kun riippumattomat tutkijat haluavat tehdä lääketutkimuksien tuloksista puolueettomia arvioita. Yksityisyyden suojaamiseksi GSK poistaa tiedostoista mm. tutkimuspotilaiden syntymäajat, mutta ilmoittaa iät. Puuttumaan jäävät myös mm. alkuperäiset EKG- ja röntgenfilmit, joita on vaikea toimittaa elektronisesti. Tutkijoiden on osoitettava tieteellinen pätevyytensä sekä esitettävä tutkimussuunnitelma, analyysimenetelmät, julkaisusuunnitelma ja mahdolliset eturistiriidat. Yrityksen nimittämä asiantuntijaryhmä arvioi, sallitaanko tutkijoille pääsy tutkimustiedostoihin.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Vastasyntyneille verenpainelääke

Yhdysvaltojen FDA on hyväksynyt enalapriilista liuosmuotoisen verenpainelääkkeen (Epaned, Silvergate Pharmaceuticals) yli kuukauden ikäisille vastasyntyneille ja tätä vanhemmille lapsille. Liuos mahdollistaa tarkemman annostelun lapsille kuin aikuisille tarkoitetusta tabletista. Liuos sopii myös vanhuksille ja potilaille, joilla on nielemisvaikeuksia.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Uusi HIV-lääke dolutegraviiri

Yhdysvaltojen FDA on hyväksynyt HIV:n hoitoon aikuisille ja yli 12-vuotiaille lapsille dolutegraviirin (Tivicay, GlaxoSmithKline). Lääke on HIV-integraasin estäjä, kuten aikaisemmin hyväksytty raltegraviiri (Isentress, MSD). Yli 2 500 potilasta käsittäneessä tutkimuksessa aineita verrattiin keskenään yhdistettyinä muuhun HIV:n lääkehoitoon. Raltegraviirin annos on 400 mg kahdesti päivässä, kun dolutegraviiria tarvitaan vain yksi 50 mg:n annos päivässä. Dolutegraviirilla näyttäisi olevan myös edullisempi resistenssiprofiili. Unettomuus, yliherkkyysreaktiot ja muutokset maksan toimintakokeissa olivat haittavaikutuksista keskeisimpiä.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Kun isä itsensä lekan varrella teloi - osa 1

60-vuotias hoikka mies oli tehnyt kesäpäivän iloksi klapeja mökillään. Hän oli heiluttanut kirvestä kuten aina ennenkin. Mies oli näppärä käsistään, ja vuosien saatossa kirves oli ollut työkaluna niin mökin pystytyksessä kuin laiturin laitossakin. Halkoja hän oli tehnyt motin jos toisenkin ongelmitta. Aikaisemmin mies oli ollut terve ja hyväkuntoinen. Urheilua hän harrasti säännöllisesti, joten voimia riitti. Mutta tällä kertaa paaluttaessa leka irtosi varrestaan ja varsi osui vasempaan sääreen.

Raili Kauppinen

Elämä ei lopu muistisairauden diagnoosiin

Muistiliiton kyselytutkimuksen mukaan ensimmäinen vuosi muistisairauden kanssa vaatii sopeutumista, muttei estä elämän jatkumista omannäköisenä. Monet kokivat iloa ja toiveikkuutta, joskin omaiset selvemmin myös huolestuneisuutta.

Kati Juva, Henna Nikumaa

Valinnanvapaus potilaan näkökulmasta

Potilaiden oikeus valita hoitopaikkansa julkisessa terveydenhuollossa laajenee koko maan kattavaksi vuonna 2014. Voidakseen tehdä valintoja kansalaisten tulee saada tasapuolista tietoa palvelujen sisällöstä, laadusta ja saatavuudesta. Valtakunnallisesti yhtenäisen vertailutiedon keruulla ja julkistamisella on siis jo kiire.

Pia Maria Jonsson, Martti Virtanen

Tulevaisuuden päivystysmalli haussa

Yhä useampi lääkäri haluaisi vapautua päivystyksistä. Monilla erikoisaloilla se on mahdotonta, jos haluaa työskennellä sairaalassa. Tästä syntyy monelle ristiriitatilanne, sillä sairaala tarjoaa motivoivaa työtä ja kannustavan työyhteisön. Lääkärisopimuksen mukaan päivystäminen on virkaan kuuluva velvollisuus. Se on mielestäni hyvin järjestettynä lääkärille antoisaa ja palkitsevaa.

Tuula Rajaniemi