Dabrafenibi ja trametinibi melanoomaan

Yhdysvaltojen FDA hyväksyi dabrafenibin (Tafinlar, GlaxoSmithKline) ja trametinibin (Mekinist, GlaxoSmithKline) melanooman hoitoon, silloin kun leikkaushoito ei ole mahdollinen. Lääkkeitä käytetään yhdessä tai erikseen. Samalla hyväksyttiin diagnostinen testi, joka auttaa toteamaan, onko potilaan melanoomasoluilla BRAF-geenin V600E- tai V600K-mutaatio, joka ohjaa lääkkeen valintaa. Noin puolella melanoomapotilaista on todettu BRAF-geenin mutaatioita. Kliinisissä lääketutkimuksissa kumpikin valmiste on hidastanut taudin etenemistä 2-3 kuukautta. Dabrafenibin haittavaikutuksia ovat olleet mm. hyperkeratoosi, ihosyöpä, kuumeilu, nivelkivut, dehydraatio, munuaisvauriot ja hyperglykemia. Trametinibin haitoista yleisimpiä olivat sydämen vajaatoiminta, keuhkotulehdukset, ihoinfektiot, näköhäiriöt ja ripuli. Molemmat lääkkeet voivat aiheuttaa hedelmättömyyttä ja sikiövaurioita. Valmisteiden myyntiluvat ovat arvioitavina myös Euroopan lääkelaitoksessa.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Verenpainelääkeyhdistelmien turvallisuus tarkasteluun

Euroopan lääketurvallisuuden riskinarviointikomitea käynnisti yleisesti käytössä olevien reniini-angiotensiinijärjestelmään vaikuttavien veranpainelääkkeiden yhdistelmien turvallisuuden tarkastelun. Viitteitä haitallisista vaikutuksista on saatu yhteensä yli 68 000 potilasta käsittäneistä 33 lääketutkimuksesta. Selvitys kohdistuu ensisijaisesti sartaaneihin, ACE:n estäjiin ja suoraan reniinin estäjään aliskireeniin. Yhdistelmien epäillään lisäävän mm. hyperkalemian, matalan verenpaineen ja munuaisten vajaatoiminnan vaaraa vähentämättä kuolleisuutta. Kunkin lääkkeen käyttö yksin saattaisi olla edullisempaa kuin valitsemalla yhdistelmähoito. Euroopan lääkelaitos kehotti jo aikaisemmin välttämään verenpainetaudissa aliskireenin yhteiskäyttöä ACE:n estäjien ja angiotensiinireseptorin salpaajien kanssa (SLL2012; 67:712). Uusia suosituksia julkaistaan marraskuussa 2013.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Liikuntaan ohjaaminen kuuluu terveydenhuollon tehtäviin

Liikuntaneuvontaa ja liikuntaan ohjaamista käytetään edelleen terveydenhuollossa vähän, vaikka näiden keinojen vaikuttavuudesta on selvä näyttö. Terveydenhuollossa tarvitaan ennen kaikkea asennemuutosta: halukkuutta ja uskallusta.

Ilkka Vuori

Kandit ovat aloittaneet kesätyönsä

Jälleen on tullut se hetki, että terveyskeskuksiin ja sairaaloihin on tullut joukko nuoria, innostuneita ja oppimishaluisia lääketieteen kandidaatteja. Sijaisten saaminen ei ole itsestäänselvyys ainakaan pienemmillä paikkakunnilla ja kauempana yliopistoista. Usein kesätöihin hakeudutaan paikkoihin, joilla on ns. hyvä maine. Palkallakin on merkitystä, mutta se on vain osasyy hakeutua johonkin tiettyyn työpaikkaan. Näin ovat nuoret kertoneet. Maineen voi menettää helposti ja hyvän maineen palauttaminen onkin sitten vaikeampaa.

Helena Nukari

Aurinkoinen terveyskeskuslääkäri Nokialta palkittiin

Vuoden Kollegaksi TAYS:n erityisvastuualueelta on valittu 55-vuotias yleislääketieteen erikoislääkäri Raija Järvenpää. Hän on työskennellyt Nokian terveyskeskuksessa vuodesta 1986 lähtien.

Sari Kosonen

Liiton verkkosivut on uudistettu

Lääkäriliiton verkkosivujen ulkoasu ja rakenne on uudistettu. Myös suuri osa sisällöstä on täysin uutta. Johtotähtinä ovat avoimuus ja ajankohtaisuus.

Sari Kosonen

Lääkäriliiton lakimiesneuvonnassa ei päivystystä 15.7.-4.8.

Lääkäriliiton lakimiesneuvonta on suljettuna kesälomien takia kolme viikon ajan 15.7.-4.8.2013. Muina viikkoina liiton lakimiehet palvelevat jäseniä maanantaisin, keskiviikkoisin ja perjantaisin klo 10-15.

Hyödynnä tunnuksiasi liiton palveluissa

Liiton jäsenet ja 1. vuosikurssin opiskelijat saavat käyttöönsä henkilökohtaisen FiMnet-tunnuksen, joka mahdollistaa pääsyn vain lääkäreille suunnattuihin palveluihin. Yksi näistä on fimnet.fi -päätteinen pysyvä sähköpostiosoite.

in memoriam: Pirkko Pelkonen
23.4.1935-20.2.2013

Pirkko Pelkonen (o.s. Immonen) kuoli 77-vuotiaana 20.2.2013. Hän oli syntynyt 23.4.1935 Joroisissa. Pirkko valmistui lääkäriksi Helsingin yliopistosta vuonna 1961. Hänen kiinnostuksensa suuntautui nopeasti kohti lastentauteja ja lastentautien tutkimusta. Hän hakeutui Helsingin Lastenklinikalle, jossa vallitsi erittäin tutkimusmyönteinen ilmapiiri. Silloinen klinikan esimies, professori Niilo Hallman kannusti aktiivisesti kaikkia alaisiaan tutkimuksen pariin ja rakentamaan yhdessä Suomen lastentautien korkeatasoista hoitoa ja tutkimusta. Pirkon väitöskirja valmistui 1968, ja se käsitteli vasta-aineiden tuotantoa. Immunologisen kiinnostuksen myötä erikoisalaksi valikoituikin lastenreumatologia, pieni erikoisala, jonka tuolloin vain harva tunsi.

Onko työterveyshuolto vaikuttavaa?

Markku Seuri ehdottaa kirjassaan Työterveys 2.0 ratkaisuja työterveyden vaikuttavuuden parantamiseen sekä koko perusterveydenhuollon järjestelmän uudistamiseen. Kirjan lähtökohtana on terveydenhuoltomme nykyinen tilanne. Samalla kun työssä käyvät saavat toimivaa sairaanhoitoa työterveyshuollosta, työn ulkopuolella olevien kansalaisten palvelut heikkenevät terveyskeskuksissa. Hyvinvoiva työterveys paisuu ja etsii itselleen uusia tehtäviä esimerkiksi työn kehittämisestä ja työhyvinvoinnin tuesta.

Helena Liira