77726 osumaa

Strontiumranelaattia vain vaikeaan osteoporoosiin

Euroopan lääketurvallisuuden riskinarviointikomitea (Pharmacovigilance Risk Assessment Committee, PRAC) kehottaa rajaamaan strontiumranelaatin (Protelos, Servier) käytön osteoporoosissa vain vakaviin tapauksiin, joissa on suuri murtumavaara. Silloinkin tulee sulkea pois potilaat, joilla on sydänsairaus, sairastettu sydäninfarkti, verisuonitukos, aivohalvaus tai vaikeahoitoinen verenpainetauti. Lääkkeen turvallisuus arvioitiin uudelleen Ranskan lääkeviranomaisten pyynnöstä, koska maassa oli ilmoitettu sydänsairauksia käsittäneiden haittavaikutustapauksia. Potilaita kehotetaan keskustelemaan tarvittaessa lääkityksestään hoitavan lääkärin kanssa.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Tetratsepaami poistumassa

Euroopan lääketurvallisuuden riskinarviointikomitea (PRAC) esittää luopumista tetratsepaamin käytöstä. Selvityksien mukaan lääke voi aiheuttaa harvinaisia mutta vakavia ihosivuvaikutuksia enemmän kuin muut bentsodiatsepiinit. Potilailla on esiintynyt mm. Stevens-Johnsonin oireyhtymää, toksisia epidermaalisia nekrolyysejä, erythema multiformea ja ihottumiin liittyneitä eosinofilioita. Lääkettä on käytetty lihaskouristuksien ja spastisuuden ehkäisyyn, mutta näyttö sen tehosta on vaatimaton. Jo 1960-luvulla käyttöön otetun lääkkeen tarkoituksenmukaisuus arvioitiin uudelleen Ranskan lääkeviranomaisten pyynnöstä.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Dekstropropoksifeenin käyttö jatkuu Australiassa

Australian hallinnollinen vetoomustuomioistuin on pyörtänyt maan lääkeviranomaisten päätöksen poistaa turvallisuussyistä dekstropropoksifeenia sisältävät särkylääkkeet käytöstä. Tuomioistuin totesi kuitenkin, että lääkkeen hoitoannoksen ja kuolemaan johtavan annoksen ero on pieni ja että siksi annoksen hengenvaarallinen ylittäminen vahingossa on mahdollista. Sen vuoksi valmisteisiin tulee liittää laatikoitu varoitus ja terveydenhoitohenkilöstöä on muistutettava säännöllisesti vaaroista. Yhteiskäyttö alkoholin kanssa lisää kuolemanvaaraa. Mm. Yhdysvallat, Kanada, Britannia ja EU-maat ovat poistaneet dekstropropoksifeenin lääkekäytöstä. Suomessa se oli lääkemyrkytyskuolemien yleisimpiä syitä vielä 1990-luvulla.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030