77901 osumaa

Tytön viivästynyt puberteetti - tapauksen ratkaisu

Peruskoulun 8. luokan lääkärintarkastuksessa koululääkäri totesi, ettei 14-vuotiaalla tytöllä ollut havaittavissa puberteetin käynnistymisen merkkejä. Suhteellinen pituus poikkesi huomattavasti vanhempien pituuksista lasketusta odotuspituudesta. Koululääkäri oli tutkimuksin sulkenut pois kilpirauhasen vajaatoiminnan, keliakian, anemian, tulehdukselliset suolistosairaudet ja munuaisten vajaatoiminnan. Tyttö ei harrastanut rankkaa liikuntaa eikä ruokavalio ollut ortorektinen.

Tiina Laine, Päivi Miettinen, Jussi Merenmies, Raili Kauppinen

Ehkäisytabletit taas turvatarkastukseen

Euroopan lääkevirasto otti Ranskan lääkeviranomaisten pyynnöstä uuteen tarkasteluun kolmannen ja neljännen polven ehkäisytablettien turvallisuuden. Ranska on jo poistanut nämä valmisteet sairausvakuutuksen korvauksesta. Arvioinnin kohteena on näihin yhdistelmäehkäisytabletteihin liittyvä veritulppariski, josta on saatu uutta tietoa äskettäin julkaistuissa tutkimuksissa. Euroopan lääkevirasto toteaa, että veritulpan riski liittyy kaikkiin ehkäisytabletteihin, mutta vaara on hyvin vähäinen (arviolta 20-40 tapausta/100 000 käyttäjävuotta). Kenenkään ei tarvitse saman tien lopettaa ehkäisytablettien käyttöä, mutta asiasta voi tarvittaessa keskustella hoitavan lääkärin kanssa.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Diane-valmisteen käyttö keskeytetty Ranskassa

Ranskan lääkeviranomainen ilmoittaa keskeyttävänsä syproteronia ja etinyyliestradiolia sisältävien valmisteiden (mm. Diane 35/Diane Nova, Bayer) käytön, eikä niitä pidä enää määrätä potilaille. Lääkkeet on hyväksytty Ranskassa vain aknen hoitoon. Niitä on kuitenkin käytetty myös raskauden ehkäisyyn. Valmiste ja useat sen kopiotuotteet on hyväksytty monissa EU-maissa sekä raskauden ehkäisyyn että akneen. Ranskan lääkeviranomainen viittaa verisuonitukoksiin, lääkkeen harvinaisiin mutta tunnettuihin haittavaikutuksiin. Euroopan lääkelaitos kertoo arvioivansa uudelleen valmisteiden turvallisuuden, jos Ranska näin pyytää, mutta korostaa, ettei potilaiden ole syytä keskeyttää lääkitystään.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Käytetäänkö masennuslääkkeitä liikaa?

Masennuslääkkeiden käyttö lisääntyi vuonna 2011 Britanniassa noin 10 %, ja British Medical Journal käynnisti keskustelun masennuksen mahdollisesta ylilääkityksestä. Toisen asiantuntijan mukaan masennuslääkkeitä määrätään kovin helposti, liian pitkään ja vain yksi seitsemästä potilaasta hyötyy niistä. Lievän ja kohtalaisen masennuksen hoitosuositukset korostavat keskusteluterapian käyttöä. Toiselta puolelta esitetään, että lääkemääräyksien kasvun selittävät pidentyneet hoitoajat ja lisääntyvä käyttö muihin tarkoituksiin kuin masennukseen. Tutkimuksien menetelmäongelmat ovat johtaneet virheellisiin päätelmiin ja masennuslääkkeiden hyötyjen aliarvioimiseen. Selvityksien mukaan yleislääkärit ovat varovaisia masennuslääkkeiden käytössä, ja pääsy keskusteluterapiaan on rajallista.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Alogliptiini diabetekseen

Yhdysvalloissa FDA hyväksyi tyypin 2 diabetekseen inkretiinien metabolian estäjän alogliptiinin käytettäväksi joko yksin (Nesina, Takeda) tai yhdistettynä metformiiniin (Kazana) tai pioglitatsoniin (Oseni). Haittavaikutuksista yleisimpiä ovat olleet mm. virtsatie- ja ylähengitysinfektiot. Valmisteiden tultua käyttöön on käynnistettävä sydänsairauksia selvittelevä tutkimus ja haittavaikutusseuranta, joka tarkkailee haimatulehduksien esiintymistä ja mahdollisia maksan toimintaan kohdistuvia haittoja. Valmiste on käsiteltävänä myös Euroopan lääkelaitoksessa.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Tulehduskipulääkkeillä yhteys lasten munuaisvaurioon

Tulehduskipulääkkeiden käyttö näyttää olevan lapsilla ja teini-ikäisillä yleinen syy akuuttiin munuaisten vajaatoimintaan, joka kolmella neljästä normalisoituu. Lastensairaalaan joutuneista yli 1 000 potilaasta kerättiin kymmenen vuoden ajalta laboratorio-, röntgen- ja patologiset löydökset tulehduskipulääkkeille tyypillisistä äkillisistä interstitiaalisista munuaistulehduksista. Heillä ei ollut muita syitä sairastumiseen. Yleisimmin käytettyjä lääkkeitä olivat ibuprofeeni (67 %), naprokseeni ja ketorolaakki, joita 75 % potilaista käytti suositeltuina annoksina. Alle 5-vuotiailla seuraamukset olivat vakavampia kuin muissa ikäryhmissä. Tuloksien luotettavuutta heikensi retrospektiivinen tutkimusmenetelmä, sillä se vaikeutti tulehduskipulääkkeiden käytön ja munuaissairauden puhkeamisen ajallisen yhteyden määrittämistä.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030