Neurostimulaatiohoidot - tulevaisuuden psykiatriaa

Neurostimulaatiohoidoissa aivotoimintaa pyritään muokkaamaan sähkömagneettisella ärsykkeellä. Aivojen sähköhoito (ECT) on ollut käytössä yli 70 vuoden ajan, uudempia hoitomuotoja ovat transkraniaalinen magneettistimulaatio (TMS), vagushermostimulaatio (VNS), syväaivostimulaatio (DBS) sekä magneettikonvulsiohoito (MST).

Sami Leppämäki

Kroonisen kivun hoidon kehittäminen perusterveydenhuollossa

Hoitoon pääsyn kriteerit, kansalliset hoitosuositukset ja alueelliset hoitoketjut linjaavat perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välistä työnjakoa kivun hoidossa.

Nora Hagelberg, Tarja Heiskanen

Pelihimon taustalla aivojen palkkiojärjestelmän toimintahäiriö

Peliriippuvuus on toiminnallisen riippuvuuden muoto, jonka neurobiologisesta taustasta tiedetään toistaiseksi hyvin vähän. Pelihimon esiintyvyys länsimaissa on noin 1-2 prosenttia koko väestöstä.

Juho Joutsa

Timp4-geeni suojelee sydäntä repeämiseltä

Väitöstutkimuksessa selvitettiin Timp4-geenin (väliaineen metalloproteinaasien kudosinhibiittori 4) vaikutuksia sydän- ja verisuonisairauksiin sekä melanoomaan.

Ilpo Koskivirta

Verisuonen sisäkerroksen toiminta paranee raskauden aikana

Väitöstutkimuksen tavoitteena oli tarkastella verisuonen endoteelin toimintaa normaaliraskaudessa ja sellaisissa raskauksissa, joissa synnyttäjällä oli raskausmyrkytys, raskauden aikainen verenpainetauti tai raskausajan diabetes. Endoteelin toimintaa arvioitiin mittaamalla verisuonen laajenemista puristuksen jälkeen ultraäänellä olkavarsivaltimosta.

Heli Saarelainen

Lasten virtsatieinfektiot eivät nykyhoidolla heikennä munuaisten toimintaa

Virtsatieinfektio on yksi tavallisimpia lasten bakteeri-infektioita, ja sillä on suuri taipumus uusiutua. Toistuvia lasten virtsatieinfektioita pyritään ehkäisemään hankalien oireiden vähentämiseksi ja toisaalta mahdollisten munuaisvaurioiden estämiseksi. Erityisesti virtsan takaisinvirtauksen on ajateltu lisäävän munuaisvaurioiden riskiä. Siksi lapsille on tehty ensimmäisen virtsatieinfektion jälkeen rasittavia kuvantamistutkimuksia ja käytetty munuaisten suojelemiseksi säännöllisiä antibioottiestolääkityksiä.

Jarmo Salo

Nilkka-olkavarsipaine on toimiva valtimotautiriskin mittari

Väitöstutkimuksessa selvitettiin endoteelin toimintaa mittaamalla typpioksidin välittämää verenkierron aktivoitumista sormenpäiden pienissä verisuonissa.

Kari Syvänen

Hoidetaan autoimmuunituhot, ei tuhota potilasta

Herään sairaalassa ja katseeni kohtaa viitisen silmäparia yläpuolellani. Kaikki puhuvat, pyytävät nostamaan pyjamaa ja koskettelevat. Tällaiselta tuntuu, kun sairastaa harvinaista sairautta ja on ihmetyksen, opettamisen ja opiskelun kohde.

Arja Nurmela

Lenkkeilevän naisen piina - osa 2

47-vuotias nainen tunsi lenkillä ollessaan ylämäessä polttavaa kipua rinnassaan. Kipu säteili kaulalle ja yläraajoihin ja helpottui levossa. Nainen oli käynyt päivystävän lääkärin vastaanotolla, ja tämä oli määrännyt EKG:n ja keuhkokuvan. Nämä olivat olleet normaalit. Parin päivän kuluttua kipu tuntui jo sänkyä pedatessa niin, että hän joutui lepäämään. Edellisenä yönä hän oli herännyt ohimenevään kipuun.

Raili Kauppinen

Nivelreuman lääkkeiden infektioherkkyys vaihtelee

Biologisilla lääkkeillä etanerseptillä tai infliksimabilla hoidetuilla nivelreumapotilailla esiintyi yli kaksinkertainen määrä vaikeita infektioita kuin ilman biologisia lääkkeitä hoidetuilla. Sataa potilasvuotta kohti infektioriski oli biologisia lääkkeitä saaneilla 5,54 ja muita hoitoja saaneilla 2,72 (riskisuhde 1,97, 95 %:n LV 1,25-3,19). Korkea ikä, krooninen keuhkosairaus ja suuri kortisoniannos lisäsivät infektioriskiä, joka oli korkein ensimmäisenä hoitovuonna. Yleisimpiä haittavaikutuksia olivat keuhkokuume ja vyöruusu, jotka johtivat usein hoidon keskeyttämiseen. Kolmen vuoden seurantatutkimuksessa oli 1 300 iältään 56-59-vuotiasta potilasta, joista 727 oli hoidettu biologisilla lääkkeillä.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä