Solunsalpaajahoito aiheuttaa muutoksia aivojen valkeassa aineessa

Liitännäishoitona annettu solunsalpaajahoito heikentää rintasyövän sairastaneiden naisten neuropsykologista suoriutumista ja magneettikuvauksessa nähdään rakenteellisia muutoksia valkeassa aineessa. Syövän solunsalpaajahoitoja saaneiden potilaiden subjektiivisille kokemuksille muisti- ja keskittymisvaikeuksista näyttää siis olevan biologinen perusta.

Sirkku Jyrkkiö

Kirurgi, varo alan seitsemää kuolemansyntiä

Elämme maailmassa, jossa yksikin potilashoitoon liittyvä vakava vastoinkäyminen voi raunioittaa hänen kirurgin ja hänen yhteisönsä maineen pitkäksi ajaksi. Neljä nimekästä urologia kokosivat seitsemän vuosikymmenen, monelta osin kantapään kautta kertyneen yhteisen operatiivisen kokemuksensa artikkeliin. Kirjoittajat käsittelevät lyhyesti seitsemää kirurgin kuolemansynniksi nimittämäänsä asiaa: huono tiedottaminen, väärä diagnoosi, virheet lääkehoidossa, väärä leikkauskohde, vakavat komplikaatiot, kollegojen väliset konfliktit ja huono stressinsietokyky.

Ossi Lindell

Muistisairaudet lisäävät sairaalapäiviä

Muistisairaudet ovat yhteiskunnalle yksi kalleimmista sairauksista: keskimääräiset vuosikustannukset henkilöä kohti ovat viime vuosien tutkimusten mukaan olleet 20 000-25 000 euroa vuodessa. Valtaosa kustannuksista (85 %) kertyy ruotsalaistutkimusten mukaan sosiaalihuollon kustannuksista, erityisesti sairauden loppuvaiheen laitoshoidosta. Sairauden alkuvaiheen terveydenhuollon kuluista tiedetään vähemmän. Yhdysvalloissa selvitettiin suuressa pitkittäisessä väestötutkimuksessa (n = 3 019), miten 13 vuoden seuranta-aikana muistisairauteen sairastuneet (n = 494) käyttivät sairaalahoitoa verrattuna kognitiivisesti terveisiin (n = 2 525).

Kaisu Pitkälä

Vihdoinkin sukat lyhenevät

Syvän laskimotukoksen hoidossa puristavan sukan mitta on suhteutettu tukoksen ulottuvuuteen. Yli polvitason laskimotukoksessa on suosittu nivustaipeeseen asti ulottuvaa tukisukkaa. Italialaiset vertasivat polvitason ja nivustason sukkia toisiinsa posttromboottisen oireyhtymän estossa, ensimmäistä kertaa vertailevana tutkimuksena.

Marko Vesanen

Äkkikuoleman vaara maratonjuoksun aikana varsin pieni

Tutkijat analysoivat maratoniin ja puolimaratoniin liittyvät äkkikuolemat Yhdysvalloissa vuosilta 2000-2010. Analysoituihin juoksutapahtumiin osallistui yhteensä lähes 11 miljoonaa juoksijaa, ja 59 osallistujan (keski-ikä 42 v, 51 miehiä) juoksun lopetti sydämenpysähdys. Sydänsairaudet, lähinnä sepelvaltimotauti ja hypertrofinen kardiomyopatia olivat yleisimpiä sydämenpysähdyksen aiheuttajia, mutta plakin repeämää sepelvaltimoissa ei yllättäen todettu yhdelläkään. Lämpöhalvausta ja hyponatremiaa pidettiin kahden juoksijan kuolinsyynä.

Juhani Airaksinen

Psykoosien esiintyvyys ja alueellinen vaihtelu Suomessa

Psykoosien esiintyvyydestä on tehty vähän väestötutkimuksia. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää luotettavasti eri psykoosien esiintyvyys suomalaisväestössä sekä tutkia esiintyvyyden ikä-, sukupuoli- ja alueellisia eroja sekä eri psykooseihin liittyviä sosioekonomisia eroja.

Jaana Suvisaari, Jonna Perälä, Satu Viertiö, Samuli I. Saarni, Annamari Tuulio-Henriksson, Krista Partti, Suoma E. Saarni, Jaana Suokas, Jouko Lönnqvist

Kilpirauhaskokeiden tulkinta voi olla pulmallista

Kilpirauhaskokeiden tulkintaongelmia syntyy, kun tulokset eivät vastaa kliinistä kuvaa tai ovat ristiriitaisia sairauden, lääkkeen tai määritysmenetelmän virheen vuoksi.

Niina Matikainen

Rintojen magneettikuvaus rintasyövän tarkentavassa diagnostiikassa

Rintojen magneettikuvaus on yleistynyt mammografiaa ja kaikukuvausta täydentävänä rintasyövän kuvantamismenetelmänä.

Anna-Leena Lääperi, Jaana Elberkennou, Ulla Saalasti-Koskinen, Jaana Isojärvi, Eeva Mäkinen

Päivystyspotilaiden kiireellisyysluokittelut Suomessa erilaiset kuin Ruotsissa

Ruotsin päivystyspoliklinikoiden kiireellisyysluokitteluista ja hoitoprosesseista on julkaistu tuore kirjallisuuskatsaus.

Raija Malmström, Eva Kiura, Tomi Malmström, Paulus Torkki, Marjukka Mäkelä

Toisen raskauskolmanneksen aikainen raskaudenkeskeytys

Mifepristoni-misoprostoliyhdistelmästä on tullut suositeltavin toisen raskauskolmanneksen lääkkeellisen raskaudenkeskeytyksen menetelmä. Mifepristoni-misoprostolin antoväli on perinteisesti ollut 36-48 tuntia, mutta joustavampi annostelu olisi tarpeen. Raskaudenkeskeytyksen riskit lisääntyvät raskausviikkojen kasvaessa, mutta toisen raskauskolmanneksen lääkkeellisen keskeytyksen riskeistä tiedetään vähän. Myös tieto raskauden keston vaikutuksesta toistuvan keskeytyksen riskiin on puuttunut.

Maarit Mentula