Tutkittu tieto ei tue Hemmingin käsityksiä

Kiitän tutkimusprofessori Elina Hemminkiä kiinnostuksesta Lääkärilehden pyytämää katsausartikkeliani (SLL 16/2012, s. 1239-43) kohtaan. Hemminki otsikoi kriittisen kommenttinsa (SLL 17/2012, s. 1318-9) "Hormonilääkkeiden käytön indikaatiot ovat ennallaan", mistä olen hänen kanssaan täysin samaa mieltä, sillä kirjoitin "vaihdevuosien hormonihoidon ensi-sijainen indikaatio on vaihdevuosioireiden, erityisesti kuumien aaltojen hoito". Sen sijaan Hemmingin Näkökulma-kirjoitus hormonihoidon muista terveysvaikutuksista on kaikille vaihdevuosien hormonihoidosta vuosien aikana käytyä keskustelua seuranneille tuttua tekstiä - riippumatta uusien (tai vanhojen) tutkimusten tuloksista Elina Hemminki käy missiota vaihdevuosien hormonihoitoa vastaan.

Tomi Mikkola

Biopankkilaki ei ratkaise vanhoja ongelmia

Uusi biopankkilaki parantaa kansalaisten mahdollisuutta saada tietoa siitä, mihin heistä kerättyjä näytteitä ja tietoja käytetään. Valitettavasti uusi laki ei ratkaise vanhoja ongelmia.

Aaro Tupasela

Kliinikon tuntuma muistilääkkeiden vaikutuksista saa vahvistusta

Koliiniesteraasin estäjät ja memantiini ovat olleet muistisairaiden potilaiden käypää hoitoa jo toistakymmentä vuotta. Niiden vaikuttavuutta ja kliinistä merkitystä on ajoittain epäilty, mutta oireenmukaisina ja tautia hidastavina lääkkeinä ne ovat lunastaneet paikkansa taudin kaikkien vaiheiden hoidossa. Tavallisimmin muistipotilaalle aloitetaan taudin ensimmäiseksi lääkkeeksi asetyylikoliiniesteraasin estäjä, ja keskivaikeassa vaiheessa lääkitykseen liitetään memantiini.

Kaisu Pitkälä

Rakkokatetrien turvallisuutta voidaan parantaa

Katetrivammoja syntyy lukuisilla tavoilla. Ne voivat aiheuttaa kipua, voimakasta verenvuotoa tai korjausleikkausta vaativan virtsaputken ahtauman ja pitkittää sairaalassaoloa. Tuoreessa amerikkalaistutkimuksessa keskityttiin kahteen yleiseen vammamekanismiin, katetrin pallon täyttämiseen virtsaputkessa ja rakossa pallo täytettynä olevan katetrin väkivaltaiseen ulosvetämiseen. Tutkijat halusivat selvittää, miten näin syntyvät vammat olisivat minimoitavissa.

Ossi Lindell

Mobiiliteknologiasta ei apua eikä säästöjä astman seurannassa

Verkkopalveluihin ja mobiiliteknologiaan on kohdistettu suuria odotuksia terveydenhuollossa, ja niistä on ajateltu saatavan apuvälineitä potilaiden seurantaan ja hoitoon. Uudet tekniikat on otettu käyttöön astmankin hoidossa.

Heikki Ekroos

Uudet biologiset psorilääkkeet lupaavan tehokkaita ja ehkä turvallisiakin

Interleukiini-17-vasta-aineet edustavat uutta lupaavaa hoitomuotoryhmää keskivaikeaan tai vaikeaan psoriaasiin. Niistä julkaistiin samanaikaisesti kaksi II faasin tutkimusta. Toisessa lääkkeenä oli ihmisperäinen monoklonaalinen anti-IL-17-vasta-aine iksekitsumabi, toisessa puolestaan brodalumabi, ihmisperäinen monoklonaalinen vasta-aine IL-17A-reseptorille.

Katariina Korkeila

Lasten lievät aivovammat

Lasten lievät aivovammat ovat tavallinen päivystyskäynnin syy.

Atte Karppinen, Minna Oinas, Tuula Lönnqvist, Sari Pyörälä, Päivi Salminen

Virtaussytometria tehostaa virtsatietulehduksen laboratorioseulontaa

Virtsatieinfektiot ovat tavallisimpia avohoidossa ja sairaaloissa hoidettavia infektioita, ja niiden tärkein diagnostinen menetelmä on virtsaviljely. Selvästi yli puolet viljelyyn tulevista näytteistä on negatiivisia.

Hannu Sarkkinen, Eeva-Liisa Paattiniemi, Pauliina Kärpänoja, Santra Karumaa

Aikuisten immunologinen trombosytopenia - mitä uutta?

Immunologinen trombosytopenia (ITP) on immuunijärjestelmän sairaus, jota luonnehtivat trombo-sytopenia ja vaihteleva vuototaipumus. Aikuisella se on useimmiten krooninen tauti.

Esa Jantunen, Suvi Ruottinen, Taru Kuittinen, Tapio Nousiainen

Sairaaloiden kehittämishankkeissa on parantamisen varaa

Terveydenhuoltoa on viime vuosikymmeninä pyritty uudistamaan lukuisten erilaisten kehittämishankkeiden avulla, mutta niiden hyödyistä ja vaikuttavuudesta löytyy vain niukasti tietoa. Tässä tapaustutkimuksessa selvitettiin henkilöstön mielipiteitä Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin sisäisistä kehittämishankkeista. Tavoitteena oli tulosten perusteella parantaa hankekäytäntöä ja sitä koskevaa ohjeistusta.

Mirja Tuomiranta, Kirsti Svahn, Sari Vesiluoma