77761 osumaa

Happolääkkeet ja lonkkamurtumat

Protonipumpun estäjien (PPI) pitkäaikaiskäyttöön liittyy naisilla vaihdevuosien jälkeen suurentunut (35 %) vaara saada reisiluun kaulan murtumaa. Tupakointi lisäsi riskiä huomattavasti. Noin 80 000 naisen terveyttä seurattiin vuosina 2000-2008 (Nursers Health Study). Verrattuna lääkettä käyttämättömiin PPI:n käyttäjien riski sairastua reisiluun kaulan murtumiin oli 1,35 (95 %:n LV 1,13-1,62), ja jos nainen lisäksi tupakoi, riski oli 1,51 (1,20-1,91). Tuhatta henkilövuotta kohti laskettuna PPI:n käyttäjillä murtumatapahtumia oli 2,02 ja lääkettä käyttämättömillä vastaavasti 1,51 eli ero ei ole käytännössä kovin suuri.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Oreksiinin estäjästä uusi unilääke?

Unilääke suvoreksantti (MK-4305, MSD) estää hypotalamuksen soluissa esiintyvän neuropeptidin oreksiinin toimintaa. Oreksiinit säätelevät valvetilaa, vireyttä, nukkumista ja myös ruokahalua. Suvoreksantin vaiheen III tutkimuksissa on saatu myönteisiä tuloksia unettomuuden hoidossa, mm. nukahtamiseen vaaditun ajan pituudessa, kokonaisnukkumisajassa ja heräämiseen tarvittavassa ajassa. Lääkkeelle haetaan myyntilupaa lähiaikoina. Samalla vaikutusmekanismilla toimineen almoreksantin (Actelion) kehittelytutkimukset keskeytyivät haittavaikutuksiin runsas vuosi sitten.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Lapsen ADHD yhteydessä yleisanestesioihinä

Vähintään kaksi kertaa alle 2-vuotiaana annettu yleisanestesia näyttäisi lisäävän vaaraa sairastua nuoruusiässä tarkkaavuus- ja ylivilkkaushäiriöön (ADHD). Yli 5 300 lapsen joukossa 350 lapsella oli vähintään yksi ja 64 lapsella useita yleisanestesioita. ADHD-riski oli yhden anestesian kokeneilla 1,35 (95 %:n LV 0,90-2,02) ja kaksi tai useamman anestesian kokeneilla 2,49 (1,32-4,71). Useisiin anestesioihin liittyi myös oppimishäiriöitä. Nuorista, jotka eivät lapsena joutuneet yleisanestesiaan, 7,3 % sairastui ADHD:hen 19 ikävuoteen mennessä. Yhden anestesian kokeneista vastaava osuus oli 10,7 % ja kaksi tai useampia anestesioita kokeneista 17,9 %. Tutkijat korostavat, että löytynyt anestesian ja ADHD:n yhteys ei vielä merkitse syy-seuraussuhdetta. Kirurgisen toimenpiteen osuutta ei voitu selvitellä. Jos anestesia on lapsen hoidon kannalta tarpeen, sitä ei pidä välttää.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Lääkehoito nuoruusiän masennuksessa

Tiedelehti Lancet julkaisee katsauksen nuoruusiän depression hoito-ongelmista. Nuorten hoito eroaa aikuisten vastaavasta, parhaasta hoidosta ei ole yksimielisyyttä ja hoitosuositukset eri maissa vaihtelevat. Masennuslääkkeiden käyttöön alle 18-vuotiailla suhtaudutaan varauksin. Trisykliset masennuslääkkeet tehoavat nuorilla huonosti, toisin kuin aikuispotilailla. Fluoksetiinin ja serotoniiniselektiivisten masennuslääkkeiden tehosta on tutkimusnäyttöä, essitalopraamista jonkin verran, mutta muista lääkkeistä näyttöä on vähän. Lääkehoitoon liittyvän itsetuhotaipumuksen mahdollisuudesta mielipiteet jakautuvat. Psykoterapian tehosta näyttöä on vain lyhytkestoisista seurannoista, ja sen pitkäaikaishyödystä ja vaikutuksista taudin uusiutumiseen tietoa on vähän.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

WHO huolestui heikkolaatuisista lääkkeistä

WHO poisti yli 125 lääkevalmistetta suosituslistaltaan, jota se ylläpitää lääkehankintoja suunnitteleville kehitysmaille. Syynä on pakistanilaisen lääkevalmistajan (Efroze) tuotteista epäpuhtautena löytyneet toisen lääkkeen jäämät, joiden epäillään aiheuttaneen 120 potilaan menehtymisen. Satojen potilaiden kerrotaan olevan yhä sairaalahoidossa. Angina pectoris -lääkkeessä on isosorbidinitraatin lisäksi ollut virheellisesti myös malarialääkettä pyrimetamiinia jopa yli kymmenkertainen määrä verrattuna tavanomaiseen annokseen. Valmisteen käyttäjillä on ilmennyt verimuutoksia kuten anemiaa, trombosytopeniaa ja verenvuotoja sekä ihottumia. Pakistaniin matkustavia ja siellä asuvia ulkomaalaisia kehotetaan varovaisuuteen lääkehankinnoissaan.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Syövän elämäkerta

Sain tämän kirjan joululahjaksi - pyytämättä ja tilaamatta, ja ennen vuodenvaihdetta oli järkäle luettu. Lukiessa tajusin, miten kokonaiskäsitys syövästä ja sen hoitomenetelmien kehityksestä on monin paikoin unohtunut. Kirjoittaja on syövän moniottelija, amerikkalaisen Columbian yliopiston onkologian professori, potilaita hoitava kliinikko ja tutkija. Siddhartha Mukherjeen tutkijanotetta kuvannee se, että kirjan 661 sivusta lähdeviitteitä ja selityksiä on lähes 100 sivua. Lisäksi hän osaa kirjoittaa synkästäkin aiheesta mukaansatempaavasti. Kirja on saanut Amerikassa Pulitzerin palkinnon, ja kuuluu suomennettuna pienkustantamon laadukkaaseen sarjaan.

Timo Strandberg

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030