Ennakoiva hoitoonpääsymalli sai leikkausjonot hallintaan

Kirurgisten alojen suurten potilasmäärien ohjaaminen ja resurssien jakaminen ovat perinteisesti tapahtuneet vertailemalla toteutuneiden hoitokäyntien ja hoitojonossa olevien potilaiden määrän kehitystä. Organisaatioiden kasvaessa jonojen hallinta on käynyt yhä ongelmallisemmaksi ja hoitoonpääsyn aikarajojen toteutuminen on usein vaatinut työlästä potilaslistojen läpikäyntiä. HYKS:n ortopedian ja traumatologian klinikassa käynnistettiin vuonna 2009 systemaattinen jonohallinnan kehitystyö, jonka tavoitteena oli parantaa hoitoonpääsyn ennakoitavuutta ja hoitotakuun toteutumista sekä resurssien tarkoituksenmukaista kohdentamista toimintayksiköille.

Jarkko Pajarinen, Jari Salo, Teemu Paatela, Eero Hirvensalo

Uutta tietoa verisuonia suojaavista geeneistä ja vaikutusmekanismeista

Muutokset endoteelisolujen geenien ilmentymisessä ja toiminnassa johtavat valtimonkovettumataudin kehittymiseen. Endoteelin toimintaan vaikuttavien tekijöiden tutkimus antaa siten uutta tietoa valtimonkovettumataudin syntyä edistävistä ja sitä estävistä tekijöistä.

Henna-Kaisa Jyrkkänen

Biomarkkerit akuutissa hengitysvajauksessa

Akuutti hengitysvajaus on yleisin tehohoitoon johtava elinhäiriö, ja se lisää sairastavuutta ja kuolleisuutta. Akuuttiin hengitysvajaukseen johtaa usein akuutti keuhkovaurio, jonka tyypillisiä piirteitä ovat tulehdusreaktio ja kudosvaurio. Joskus voimakas tulehdusreaktio johtaa jatkuvaan arpeuttavaan prosessiin ja pahimmassa tapauksessa vaikeaan keuhkojen toiminnanvajaukseen sekä monielinhäiriöön.

Marjatta Okkonen

Pitkäaikainen kipu, masentuneisuus ja kivun aiheuttama haitta

Väitöstutkimus on osa laajempaa tutkimuskokonaisuutta, kipupotilaan psyykkisen profiilin kartoitusta. Tutkimuksen kipupotilaat olivat pitkäaikaiskipupotilaita, jotka tulivat ensimmäiselle kipupoliklinikkakäynnilleen kuudelle eri kipupoliklinikalle Keski- ja Pohjois-Suomessa.

Tom Saariaho

Huono suorituskyky rasituskokeessa ennustaa sydänperäistä äkkikuolemaa

Huono fyysinen kunto lisää riskiä kuolla ja kokea sydänperäinen kuolema. Heikentyneen suorituskyvyn vaikutusta erityisesti suurentuneeseen sydänperäisen äkkikuoleman riskiin ei ole kuitenkaan aikaisemmin selvitetty kliiniseen rasituskokeeseen lähetettävillä potilailla.

Mikko Minkkinen

Oikaisu: Yhteispäivystyksen työnjako - Hyvinkään päivystyksen potilasvirta-analyysi

Malmström T, Torkki P, Valli J, Malmström R. "Yhteispäivystyksen työnjako - Hyvinkään päivystyksen potilasvirta-analyysi" oli virhe kuvion 4 otsikossa sivulla 350. Otsikossa osuus oli mainittu lasketun kaikista potilaista, kun se oli laskettu yleislääkärille ohjatuista potilaista.

Tomi Malmström, Paulus Torkki, Juha Valli, Raija Malmström

Olisiko huimauspotilaan päivystyskäynti ollut vältettävissää

77-vuotias yksin asuva nainen hakeutui päivystykseen huimauksen ja pahoinvoinnin vuoksi iltakymmenen aikaan. Rouva kertoo käyneensä vaivansa vuoksi jo aiemmin terveyskeskuksessa muutamia kertoja, mutta ”käynnistä ei ollut mitään hyötyä, lääkäri vain katsoi tietokonetta”. Naapuri oli viime viikolla saanut aivohalvauksen ja potilasta mietitytti, oliko kyseessä kenties sama tauti.

Eija Vaula

Tanskassa tietotekniikka toimii

Käynti tanskalaisessa sairaalassa on hämmentävä kokemus suomalaiselle lääkärille. Tietojärjestelmä on kaikessa mukana, mutta sitä on vaikea huomata, sillä kukaan ei hakkaa näppäimistöä kasvot punaisina. Tietojärjestelmä on nöyrä palvelija ja potilasturvallisuuden varmistaja. Näinhän sen pitäisi toimia.

Mikko Nenonen

Harkintaa ASA:n käyttöön lentomatkoilla

Päivitetty ohje asetyylisalisyylihapon käytöstä syvien laskimotukoksien ehkäisemiseksi pitkillä lennoilla korostaa, että siitä hyötyvät vain henkilöt, joilla on yksi tai kaksi seuraavista riskitekijöistä: aikaisemmin sairastettu laskimotukos, äskettäinen leikkaus tai trauma, pahanlaatuinen syöpäsairaus, raskaus, lihavuus, verihiutalesairaus, estrogeenien käyttö, korkea ikä tai liikuntarajoite. Raajojen liikuttelu, istuminen käytävän vierellä ja tukisukat kuuluvat ehkäisyn rutiineihin.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Clostridium difficile -ripuli happolääkkeen käyttäjillä

Protonipumpun estäjät (PPI) vähentävät haponeritystä mahassa ja näyttävät lisäävän riskiä saada Clostridium difficilen aiheuttama ripuli. Sitä on syytä epäillä, jos ripuli reagoi huonosti hoitoon ja jatkuu. FDA selvittelee myös histamiinin H2-reseptorin salpaajien mahdollista yhteyttä samaan sairauteen ja suunnittelee valmisteyhteenvetoihin tarvittavia ohjeita. Monia ns. happolääkkeitä voi ostaa myös ilman reseptiä. Jos niiden käyttäjä sairastuu vetiseen ripuliin, joka ei parane välittömästi ja mahakivut ja kuumeilu jatkuvat, on syytä kääntyä hoitavan lääkärin puoleen. Happolääkkeen annoksen tulee olla mahdollisimman pieni ja hoidon lyhytkestoinen.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä