Työ on myös masentuneen oikeus

Työ tukee mielenterveyttä tuomalla mielekkyyttä arkipäivään ja tukemalla osallisuutta. Lääkäreinä meidän on hyvä hahmottaa, että lausunto pysyvästä työkyvyttömyyseläkkeestä voi myös edistää syrjäytymistä.

Kristian Wahlbeck

Lyhyesti

"Käypä hoito -työryhmät pitäisi yleislääketiedettä koskevissa asioissa uudistaa holistisiksi lähestymistavaltaan ja voimasuhteet muuttaa päinvastaisiksi: kahdeksan yleislääkärijäsentä, kaksi kyseisen erikoisalan edustajaa. Lisäksi pari kolme tervejärkistä maallikkoa - tai ehkä heidät voisi sisällyttää yleislääkäriosuuteen." Eila Kujansuu pääkirjoituksessa, Yleislääkäri 6/2011

Ympäristötekijöiden osuus diabeteksessa avautuu

Tyypin 1 diabeteksen syntymekanismista tiedetään vuonna 2020 paljon nykyistä enemmän, ennustavat tutkijat. Sairauden ehkäisemiseen on silti matkaa. Millainen rooli on suomalaisella tutkimuksella? Kolme tutkijaa kertoo oman näkemyksensä.

Mari Vehmanen

Viron taistelu HI-virusta vastaan tuottaa tulosta

Virossa HIV-tartuntojen trendi on ollut laskeva viruksen leviämisen huippuvuosien jälkeen. Vuosina 2000-2001 Virossa diagnosoitiin 1 864 HIV-tartuntaa. Viime vuonna tartuntoja löydettiin 372.

Kari Kauppinen

Pandemiarokotteesta tehtiin haittailmoituksia aktiivisesti

Pandemrix-rokotteen epäillyistä haitoista on jätetty 8.9.2011 mennessä Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle 971 ilmoitusta, joista 253 koski vakavia haittoja. Narkolepsia on ainoa poikkeuksellinen haitta ilmoituksissa, muuten rokotteen turvallisuusprofiili oli odotettu. Rokotuksen sai Suomessa 2,76 miljoonaa ihmistä 2009-2010.

Marianne Jansson

VERKOSSA MYÖS

Tuberkuloositartunnan tutkimukset jatkuvat Helsingissä

Herkkä CRP voi auttaa kokonaisriskin arvioimisessa

Herkän CRP:n mittaaminen sopii sydän- ja verisuonitautiriskin arvioimiseen silloin, kun perinteisten riskitekijöiden arvioimisen jälkeen on edelleen epäselvää, pitäisikö kolesterolilääkitys aloittaa. Näin linjaa Wihurin tutkimuslaitoksen johtaja, professori, LKT Petri Kovanen.

Hertta Vierula

Verkonnostaja

Hyppysissäsi pitelemäsi painettu Lääkärilehti edustaa perinteistä tiedonvälitystä, jossa yksi julkaisee ja toinen ottaa vastaan. Sisältö on kuitenkin tiedontarpeen tyydyttämisen lisäksi ajatuksia, mielipiteitä, uskomuksia ja epäilyksiä herättävää. Näitä mietteitä voi jakaa ja kysymyksiä esittää Lääkärilehden omilla keskustelualueilla. Lääkärilehden printti- ja nettiversion kokonaisuus antaa lukijoille matalan kynnyksen väylän jakaa mietteitä ja moitteita sekä ennen kaikkea laajentaa uutisten ja artikkelien näkökulmaa. Lehtijutut tapaavat kuitenkin olla siivuja todellisuudesta.

Juha-Pekka Honkanen

Oikeuslääkinnän kehittäminen on hyvässä vauhdissa

Suomen Lääkärilehdessä 39/2011 julkaistiin artikkeli kuolemansyyn selvityksestä ja ruumiinavauksista (s. 2822-4). Siinä nostettiin esiin oikeuslääketieteen tulevaisuus ja alaa vaivaava oikeuslääkäripula. Helsingin yliopiston oikeuslääketieteen professori Antti Sajantilan mukaan lääkäripula aiheuttaa oikeuslääkäreille jatkuvia ylitöitä ja ongelmia sijaisjärjestelyihin lomien aikana. Hän toteaa ongelmien pahenevan, kun merkittävä osa Suomen oikeuslääkäreistä jää eläkkeelle lähivuosina ja uusien erikoistuvien lääkärien palkkaamiseen tarvittu rahoitus puuttuu.

Marina Erhola, Riitta Kauppila

Meillä on syytä huoleen

Suomen Lääkäriliiton toiminnanjohtaja Heikki Pälve kiinnitti pääkirjoituksessaan (SLL 39/2011 s. 2819) huomiota tärkeään asiaan - Suomen velkaantumiseen. Artikkelin lopussa hän toteaa, että meillä on syytä huoleen. Olen hänen kanssaan samaa mieltä, mutta luulen olevani häntäkin huolestuneempi tilanteesta.

Pertti Ebeling