Kohdunkaulansyövän rokotteet teholtaan tasoissa

Ruotsissa Sveriges Kommuner och Landstings (SKL) on ottanut Gardasil-rokotteen (MSD) kansalliseen rokotusohjelmaan. Cervarix-rokotteen valmistaja GlaxoSmithKline kritisoi päätöstä. GSK kyseenalaistaa lääkeviranomaisen (Läkemedelsverket) asiantuntijalausunnon, jonka mukaan molemmat rokotteet tarjoavat 90-100 % suojan. Lausunnon perusteena viitataan laajoihin tutkimuksiin, joissa on tutkittu rokotteiden vaikutuksia. Molempia rokotteita suoraan toisiinsa vertailevia tutkimuksia ei kuitenkaan ole käytettävissä. Läkemedelsverketin mukaan ihmisen papilloomaviruksen (HPV) tyypit 16 ja 18 aiheuttavat noin 70 % kohdunkaulansyövistä ja molempien rokotteiden teho näissä on sama.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Fluorokinoliinit voivat pidentää QT-aikaa

Fluorokinoliinit voivat aiheuttaa QT-ajan pitenemisen ja henkeä uhkaavan kääntyvien kärkien kammiotakykardian (torsades de pointes) erityisesti, jos potilaalla on hypokalemia, hypomagnesemia tai bradykardia. EU:n lääketurvatyöryhmä on tarkastellut fluorokinoliineista ilmoitettuja haittavaikutustapahtumia ja luokittelee lääkkeet kolmeen ryhmään. Gemifloksasiini ja moksifloksasiini kuuluvat QT-aikaa mahdollisesti pidentäviin lääkkeisiin. Norfloksasiinilla, levofloksasiinilla, ofloksasiinilla ja siprofloksasiinilla on vähäinen QT-ajan pidentymisen riski. Enoksasiini, perfloksasiini, prulifloksasiini ja rufoksasiini kuuluvat lääkkeisiin, joiden riski QT-ajan pitenemiseen on hyvin pieni tai tutkimuksia ei ole riittävästi riskin arvioimiseksi.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Lääketutkimusdirektiivi remonttiin?

16 eurooppalaista tiede-, tutkimus- ja lääketeollisuusjärjestöä vaatii esityksessään Euroopan komissiolle ja parlamentille nykyisen lääketutkimusdirektiivin muuttamista. Direktiiviä tulkitaan EU-maissa vaihtelevasti, mikä on vaikeuttanut monikeskustutkimusten tekemistä ja lisäännyt byrokratiaa erityisesti yksinkertaisissa lääketutkimuksissa, joissa riskit ovat vähäisiä. Kaudella 2003-2007 tutkimuslupaan vaaditun ajan väitetään kasvaneen 65 % ja hallinnollisten kustannusten vastaavasti 75 % ilman, että olisi edistetty tiedettä tai potilaiden turvallisuutta. Monikeskustutkimusten lupahakemuksille esitetään yhtä kaikki EU-maat kattavaa käsittelyä, joka ei kuitenkaan saisi johtaa viiveisiin ja kustannusten kasvuun.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Uusi antibiootti Clostridium difficile-infektioihin

Euroopan lääkevirasto on hyväksynyt fidaksomisiinin (Dificlir) Clostridium difficilen aiheuttamiin suolistoinfektioihin. Kysymyksessä on rakenteeltaan uudentyyppinen, ns. makrosyklinen antibiootti. Sen odotetaan auttavan vaikeissa muille lääkkeille resistenteissä ripulitapauksissa etenkin iäkkäillä ja sairaalaolosuhteissa. Yli 1 100 potilasta käsittäneissä tutkimuksissa fidaksomisiinin teho Clostridium difficilen aiheuttamissa infektioissa oli vankomysiinin veroinen, mutta fidaksomisiinilla ilmeni vähemmän taudin uusiutumisia. Haittavaikutuksista yleisimpiä olivat oksentelu, ummetus ja päänsärky. Lääke on hyväksytty aikaisemmin myös Yhdysvalloissa.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Koepalat vastaukset

3. Vaihtelun kuvaaminen perustuu yksittäisen havaintoarvon eroon ryhmäkeskiarvosta.

Matti Uhari, Perttu Arkkila

Vanhus - päivystyksen suurkuluttajako?

- Tämän päivän 80-vuotiaat elävät vielä keskimäärin 8 vuotta ja ovat aiempaa parempikuntoisia.

Laura Jartti, Paula Heinonen, Eveliina Upmeier, Maaria Seppälä

Sähköinen resepti tökkii

Sähköinen resepti otettiin Itä-Savossa käyttöön kesäkuussa. Kolmen tunnin koulutus ennen reseptin käyttöönottoa ei antanut suuriakaan valmiuksia, mutta käytäntö on opettanut monet asiat kantapään kautta.

Helena Nukari

Alueelliset valiokunnat ovat lunastaneet paikkansa

Lääkäriliiton alueelliset valiokunnat ovat olleet toiminnassa maaliskuusta lähtien. Lääkäriliiton hallituksen varapuheenjohtaja Olli Lappalaisen mukaan kokemukset ovat olleet positiivisia.

Tiina Raivo

Nivelvaivat ja suurentunet maksaentsyymiarvot

Potilaana on 54-vuotias Suomessa vuodesta 1987 alkaen asunut normaalipainoinen mies, joka on alun perin kotoisin Englannista. Mies oli ollut varsin terve, kunnes vuonna 2004 hänellä alkoi esiintyä lisääntyvästi suussa limakalvojen rakkulointia. Suun limakalvolta otetussa PAD-näytteessä ei esiintynyt spesifistä diagnostista.

Matti Uhari, Perttu Arkkila

Vaihtelusta ja hajonnasta

Tulokas ym. julkaisivat tuloksia verensokerin omaseurannasta raskausdiabeteksessa (1). Omaseurannassa olleiden äitien lasten syntymäpainon keskiarvo oli 3 572 g ja verrokkiryhmässä 3 706 g. Syntymäpainoon liittyy merkittävää vaihtelua. Aineiston kuvauksessa ja tuloksissa tutkijat laskivat biologisiin ilmiöihin liittyvän vaihtelun.