78324 osumaa

Mikä on turvallisin ehkäisyvalmiste?

Tanskan terveysrekistereissä selviteltiin vuosilta 2001-2009 raskauden ehkäisyvalmisteita käyttävien, 15-49-vuotiaiden naisten vaaraa sairastua laskimotromboosiin. Naisia oli noin 1,2 miljoonaa. Ehkäisyvalmisteita käyttämättömiin verrattuna levonorgestreeliin liittyvä riski oli noin kolmikertainen ja gestodeenin, desogestreelin, drospirenonin ja syproteronin vastaavasti noin kuusinkertainen. Pääkirjoitus pitää ehkäisyvalmisteita hyvin turvallisina ja muistuttaa em. hormonien pitkäaikaiskäytön mahdollisista edullisista vaikutuksista syöpään ja kuolleisuuteen.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Tulehduskipulääkkeet taas turvatarkastukseen

Euroopan lääkelaitos tekee uuden arvion ns. epäselektiivisten tulehduskipulääkkeiden sydänturvallisuudesta. Vuonna 2006 laitos totesi, että verisuonitukoksen, sydäninfarktin ja aivohalvauksen pieni riski oli olemassa, mutta lääkkeiden hyödyt olivat haittoja suuremmat. Euroopan komissiota pyydettiin kuitenkin rahoittamaan riippumaton tutkimus aiheesta. SOS-tutkimus on valmistunut ja useita muita on julkaistu. Uusi arvio perustuu koko aineistoon ja sen perusteella päätetään, tarvitaanko tuoteyhteenvetoihin muutoksia.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Sartaanit vapaaksi syöpäepäilyistä

Vuonna 2010 julkaistussa meta-analyysissä epäiltiin, että sartaanien käyttö verenpainetaudin hoidossa lisää erityisesti keuhkosyöpäriskiä. Riski verrattuna lumeeseen ja muihin verenpainelääkkeisiin oli kuitenkin pieni (7,2 % vs. 6,0 %). Italian lääkelaitoksen pyynnöstä Euroopan lääkekomitea on arvioinut em. meta-analyysin ja muut tutkimukset aiheesta. Meta-analyysissä havaittiin useita puutteita mm. tietojen laadussa ja potilaiden seuranta-ajoissa. Julkaisuharhan vuoksi analyysiin valittiin todennäköisesti enemmän syöpäepäilyyn päätyneitä tutkimuksia. Muiden laajojen ja luotettavampien väestötutkimusten perusteella sartaaneihin ei liittynyt syöpävaaran lisääntymistä. Näin katsoo myös Yhdysvaltojen FDA.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Linetsolidilla yhteisvaikutuksia SSRI-lääkkeiden kanssa

Antimikrobi linetsolidin (Zyvoxid, Pfizer) yhteiskäyttö serotoniiniselektiivisten (SSRI) depressiolääkkeiden kanssa voi johtaa potilaalla serotoniinisyndroomaan. Oireita ovat mm. mielialamuutokset, hikoilu, vapina, lihasnykäykset ja koordinaatiohäiriöt. Yhteisvaikutuksen mekanismi on osin epäselvä, mutta linetsolidi estänee aivoissa monoamiinioksidaasia, mikä on välttämätön serotoniinin metabolialle. FDA on lisännyt valmisteeseen varoituksen ja ohjeet tilanteissa, joissa SSRI-lääkkeitä käyttäviä joudutaan hoitamaan linetsolidilla. SSRI- lääkkeet tulisi lopettaa 2 viikkoa ennen linetsolidin antamista.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Uusi lääke keratoosiin

Euroopan lääkekomitea (CHMP) esittää hyväksyttäväksi 5-aminolevuliinihapon (Ameluz, Biofrontera Bioscience) geelinä liiallisen auringonvalon aiheuttamaan ja seniiliin keratoosiin (actinic keratosis) kasvoissa ja päälaella. Valmiste parantaa keratoosin aiheuttamia ihomuutoksia, mutta hoidon tulee tapahtua lääkärin tai muun hoitoon perehtyneen hoitohenkilöstön valvonnassa. Yksityiskohtaiset käyttöohjeet ovat vielä valmisteilla.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Rivaroksabaanin tutkimus kyseenalaistettiin

Antikoagulantti rivaroksabaania (Xarelto, Bayer Schering Pharma) tutkittiin eteisvärinän aiheuttamien aivohalvauksien ehkäisyssä ja verrattiin varfariiniin. FDA:n arvio piti tutkimuksen näyttöä riittämättömänä, mutta neuvonantajapaneeli puolsi lääkkeen hyväksymistä. Kuluttajajärjestö Public Citizen (PC) kyseenalaistaa koko tutkimuksen, koska käytetty varfariiniannos oli liian matala, jolloin rivaroksabaani näytti paremmalta. PC pitää tutkimusta jopa epäeettisenä liian pienten varfariiniannosten vuoksi. Rivaroksabaanin epäillään aiheuttavan lisäksi rebound-ilmiönä aivohalvauksia, kun lääke lopetetaan. PC haluaa, että FDA vaatii uuden moitteettoman tutkimuksen ja lykkää lopullista päätöstä.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Tarkennus dabigatraanin vuotohuolista

Palstalla uutisoitiin (SLL 2011;66:3149) dabigatraaniin liittyvistä vuotohuolista. Australian lääkeviranomaisen (TGA) dabigatraaniin (Pradaxa) lisäämä turvaohje verenvuodoista perustuu marraskuun 2009 jälkeen ilmoitettuihin 124 vakavaan haittatapahtumaan, joista 47 oli vakavia vuototapahtumia. TGA:n mukaan kliinisissä lääketutkimuksissa kaikkien vuotojen riski vuoden hoitoa kohti laskettuna oli dabigatraanilla 150 mg x 2 annoksella 16,6 % (1/6 potilasta kohti), 110 mg x 2 annoksella 14,7 % (1/6,8 potilasta kohti) ja varfariinilla 18,4 % (1/5,4 potilasta kohti).

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Työhyvinvointia etsimässä

Omasta työhyvinvoinnista huolehtiminen on perinteisesti ollut vaikea asia lääkäreille. Työn kiinnostavuus ja erityisesti potilaiden hoitaminen on usein mennyt oman työhyvinvoinnin edelle. Myös lähtökohtaisesti jokaisen lääkärin velvollisuuksiin kuuluva päivystäminen tuo omat haasteensa työhyvinvointiin. Osin työn luonteesta johtuen lääkärikunnassa on perinteisesti ylläpidetty mielikuvaa lääkäristä, joka ei saa osoittaa heikkouden merkkejä. Tämä on heijastunut myös lääkärien itsestään huolehtimiseen. Asia on todettavissa esimerkiksi selvityksistä, joiden mukaan lääkäreillä on kaikista ammattiryhmistä vähiten sairauspoissaoloja. Lääkärit tuskin kuitenkaan sairastavat kovin paljon vähemmän kuin muu väestö keskimäärin.

Teppo Heikkilä

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkärilehden työpaikat