Psyykkinen kuormittuneisuus sairastuttaa ja lisää keski-ikäisten kuolleisuutta

Eri psyykkisten tekijöiden yhteyttä sydän- ja verisuonitauteihin on tutkittu paljon, mutta toistaiseksi on epäselvää, päteekö tämä yhteys sekä miehiin että naisiin. Koska valtimotautia pidetään nykytiedon valossa tulehduksellisena tilana, myös elimistön tulehdustilaa mittaavan c-reaktiivisen proteiinin (CRP) rooli tämän ilmiön taustalla on ollut kiivaan tutkimuksen kohteena.

Pekka Puustinen

Uutta tietoa sydänlihaksen kuormitusvastetta säätelevistä solunsisäisistä signaalinvälitys-järjestelmistä

Sydämen kammioiden seinämät paksuuntuvat kuormituksen lisääntyessä mm. verenpainetaudissa tai sydäninfarktin jälkeen. Lisääntynyt kuormitus aiheuttaa sydänlihassolujen koon kasvun ohella sidekudoksen kertymistä ja solukuolemaa. Nämä solutason muutokset lopulta vioittavat sydämen rakennetta niin, että sen toiminta pettää, ja sydän ajautuu vajaatoimintaan. Tätä taudin etenemistä säätelevät molekyylitasolla lukuisat solunsisäiset signaalinvälitysjärjestelmät, joita väitöskirjatyössä tutkittiin eri koemalleissa.

Elina Koivisto

Makrofagien vähentynyt aktiivisuus voi altistaa hengitys-tieinfektioille

Astman taustalla on ajateltu ainakin osittain olevan keuhkoissa nähtävät astmaan liittyvät rakenteelliset muutokset eli uudelleenmuokkaus. Väitöskirjan osatutkimuksissa tutkittiin hengitysteiden tulehdusta ja uudelleenmuokkausta erityyppisillä astmaatikoilla ja tupakoijilla. Lisäksi allergisen hengitystietulehduksen ja uudelleenmuokkauksen yhteyttä selvitettiin eläinkokeissa.

Anna Meuronen

Joskus lumi ja kipu sulavat

Lunta sataa jälleen, vaikka eilen lounaistuulessa mittari näytti jo viittä plusastetta. Kiteet kieppuvat kasvoilleni ja liukastun iljanteella. Ehdin tarrata kiinni varaston kulmasta. Siinä on hyvä hengähtää, tasata ajatukset. Lunta on tullut yli kymmenen senttiä lisää. Minua on kaksi ja puoli senttiä vähemmän. Olin koulussa aina jonon ensimmäinen. Nyt taidan pudota jonosta pois.

Leena Raitanen

Rokote lihavuuden ehkäisyyn?

Mahalaukun limakalvolta erittyvää ruokahaluun vaikuttavaa greliinihormonia ehkäisemään on kehitetty rokote, josta on saatu myönteisiä havaintoja lihavuuden ehkäisyssä eläintutkimuksissa. Greliini on 28 aminohappoa sisältävä peptidi, joka lisää ruokahalua ja rasvakudoksen määrää, vähentää energiankulutusta, nopeuttaa mahalaukun tyhjenemistä ja jarruttaa rasvakudoksen polttamista elimistön energialähteenä. Mahalaukun typistys- ja ohitusleikkauksien jälkeen greliinin vaikutukset vähenevät. Portugalilainen tutkijaryhmä on virusten avulla kehittänyt greliinihormonille vasta-aineita, joilla rokotetut koe-eläimet lisäsivät energiankulutustaan ja vähensivät ruoan kulutusta puoleen verrattuna rokottamattomiin. Vaikutus näkyi useita viikkoja. Rokote ei ole vielä edennyt tutkimuksiin ihmisellä.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Harvinaislääketutkimuksissa puutteita

Lääkehoitojen kehittämistä esiintyvyydeltään harvinaisiin sairauksiin on tuettu EU-maissa, Yhdysvalloissa ja Japanissa verohelpotuksin, sallimalla valmisteen markkinoinnissa yksinoikeus ja tarjoamalla lääketutkimuksille rahoitustukea. Runsaan 20 vuoden kuluessa käyttöön on hyväksytty yhä enemmän lääkkeitä mm. harvinaisiin syöpäsairauksiin. Mutta onko harvinaislääkkeiden tehosta ja turvallisuudesta saatu riittävästi tutkimusnäyttöä? Tutkimuksessa tarkasteltiin vuosina 2004-2010 hyväksyttyjen 15 harvinaislääkkeen ja 12 tavanomaisen lääkkeen tutkimusaineistoa. Verrattuna tavanomaisiin lääketutkimuksiin potilaita oli harvinaislääketutkimuksissa selvästi vähemmän (290 vs. 96 potilasta), potilaiden satunnaistaminen ja kaksoissokkoasetelman soveltaminen oli harvinaisempaa, mitatut päätetapahtumat olivat useammin korvaavia ja haittavaikutuksia esiintyi enemmän. Päätelmät harvinaislääkkeiden tehosta ja turvallisuudesta jäivät epävarmoiksi. Tutkijat rohkaisevat lääketutkimuksen jatkamista, mutta niiden laatua on parannettava ja täydennettävä jatkotutkimusten avulla.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Ekulitsumabin käyttö laajenee?

Kohtauksellisen yöllisen hemoglobinurian lääkkeelle ekulitsumabille (Soliris, Alexion) on haettu myyntilupaa sekä EU-maihin että Yhdysvaltoihin uremiaan liittyvään hemolyyttiseen oireyhtymään. Kysymyksessä on harvinaissairaus, joka voi aiheuttaa henkeä uhkaavia vaurioita mm. aivoissa, munuaisissa ja sydämessä.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Laihdutuslääketulokkailla ongelmia

Tupakasta vieroittamisen ja depression lääkettä bupropionia sekä alkoholista vieroittamiseen tarkoitettua naltreksonia sisältävästä laihdutuslääketulokkaasta Contravenestä (Orexigen) vaaditaan uusi turvallisuustutkimus. Valmisteen sopivuus sydänsairauksien riskipotilaille epäilyttää (SLL 2011;66:477), ja valmistaja haluaisi käyttäjiksi ylipainoisia, joilla ei ole mainittuja riskitekijöitä. Yhdysvaltojen FDA vaatii kuitenkin tutkimusnäyttöä haittojen puuttumisesta tässä käyttäjäryhmässä. Lääkeyritys empii tutkimuksen käynnistämistä ja haluaa markkinoille muissa maissa. Kaksi muuta laihdutuslääke-ehdokasta, fentermiiniä ja topiramaattia sisältävä Onexa (Vivus Inc.) ja lorkaseriinia sisältävä Lorqess (Arena Pharmaceuticals), ovat joutuneet jatkotutkimuksiin.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Sartaanien käyttöön ei liity syöpäriskiä

Vuonna 2010 julkaistussa tutkimuksessa epäiltiin verenpaineen hoitona käytettäviin angiotensiinireseptorin salpaajiin liittyvän lisääntynyt syövän vaara. FDA on selvittänyt asiaa 31 tutkimuksen aineistossa, jossa oli yli 155 000 potilasta ja toteaa, ettei syöpävaaraa ole.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Lääkevaihtoehto munuaissyöpään

Aksitinibi (Axis 1032, Pfizer) on vaihtoehtoinen proteiinikinaasien estäjä edenneen munuaissyövän hoitoon tilanteissa, joissa muu hoito ei tehonnut tai sopinut potilaalle. EU-maihin haetun myyntilupahakemuksen tukena on mm. vaiheen III kliininen tutkimus, jossa taudin eteneminen saatiin aksitinibilla pysähtymään pitempään kuin sorafenibilla (Nexavar, Bayer Schering Pharma) (4,7 vs. 6,7 kuukautta).

Juhana E. Idänpään-Heikkilä