Talidomidiin liittyy laskimo- ja valtimotukoksia

Multippelin myelooman hoitoon käytettyyn talidomidiin (Thalidomide, Celgene) tiedetään liittyvän syvien laskimotukoksien ja keuhkoveritulpan vaara. Uusimman tiedon mukaan hoitoon voi liittyä myös valtimotukoksia erityisesti ensimmäisten viiden hoitokuukauden kuluessa. Tämän vuoksi tromboosiprofylaktinen lääkehoito on tarpeen riittävän pitkän aikaa. Tupakointi, korkea verenpaine, kohonneet kolesteroli- ja triglyseriditasot sekä samanaikainen punasolujen tuotantoa stimuloiva hoito tai hormonien käyttö voi lisätä potilaan vaaraa sairastua verisuonitromboosiin.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Artemisiinia vältettävä ainoana lääkkeenä

WHO:n mukaan artemisiinia käytetään edelleen malarian hoidossa ainoana lääkkeenä, vaikka ohjeen mukaan sitä pitää käyttää lääkeyhdistelmissä muiden malarialääkkeiden kanssa. Näin pyritään välttämään artemisiinille vastustuskykyisen malarian leviämistä, josta on saatu merkkejä mm. muutamista Aasian maista. Pelkkä artemisiini on kuitenkin useissa maissa halvempaa ja hoito yhdellä lääkkeellä on yksinkertaisempaa kuin yhdistelmähoidot. Malariaan kuolee edelleen vuosittain noin 800 000 potilasta, heistä yli 90 % Saharan etelänpuoleisessa Afrikassa. Artemisiiniyhdistelmähoitoja (ACTs) jaettiin vuonna 2009 noin 229 miljoonaa annosta, yli kymmenen kertaa enemmän kuin vuonna 2003.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Biologisten lääkkeiden hinnat laskuun

Kun Yhdysvaltojen laajat lääkemarkkinat avautuvat biosimilaareille, arvioidaan biologisten lääkkeiden hintojen laskevan jopa 60 %. Monet suuret lääkeyritykset kuten Novartis ja Sanofi suunnittelevat biosimilaarien valmistamista, sillä vuoteen 2015 mennessä markkinoiden odotetaan kasvavan nykyisestä 243 miljoonasta dollarista 10-15-kertaiseksi. Huippukalliiden syöpä-, reuma- ja ihotautilääkkeiden hinnat kohtuullistuvat. Työn alla on 40 biosimilaaria, ja kun 12 vuotta Yhdysvalloissa kestävien alkuperäislääkkeiden patenttisuojat raukeavat lähivuosina, tie markkinoinnille avautuu. Lääkeviranomaiset valmistelevat biosimilaarien myyntilupavaatimuksia ja biologisten alkuperäislääkkeiden kehittäjät neuvottelevat sopimuksia biosimilaarien valmistajien kanssa.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

WHO suosittelee enemmän harkintaa keltakuumerokotuksissa

Kansainvälistä matkailua koskevat terveysohjeet on päivitetty. Keltakuumerokotusten osalta maailma on nyt jaettu kolmenlaisiin alueisiin.

Hanna Nohynek

Mustat ulosteet eli meleena

Mustien ulosteiden pitää herättää epäily maha-suolikanavan yläosan verenvuodosta.

Pertti Aarnio

Oikaisu: Kenen on vastuu ja kuka voi vaikuttaa mielenterveysongelmiin?

Lääkärilehdessä 18/2011 s. 1487-92 julkaistussa terveydenhuoltoartikkelissa "Kenen on vastuu ja kuka voi vaikuttaa mielenterveysongelmiin?" on virhe taulukon 2 sarakkeiden otsikoinnissa. Taulukossa esitellään Suupohjan väestön näkemykset siitä, kenelle kuuluu vastuu mielenterveysongelmaisen ihmisen hyvinvoinnista.

Kirsti Kähärä, Juhani Grönlund, Kari Mattila

Ensitietoryhmä on hyvä aloitus tyypin 1 diabeetikoiden omahoitoon

- Ryhmäohjauksella voidaan lisätä merkittävästi tyypin 1 diabeteksen omahoidon ohjausta ilman lisäkustannuksia.

Juha Alanko, Soili Alanne, Kristiina Salonen, Hilkka Tauriainen

Kela-korvauksilla perusterveydenhuolto kuntoon?

Yksityislääkärin potilas on oikeutettu tällä hetkellä Kelan sairausvakuutuksen korvaukseen, eli yhteiskunta maksaa hänelle osan lääkärin palkkiosta, tutkimuksista ja hoidoista. Vuonna 2009 korvaus oli keskimäärin 25,3 % todellisesta kustannuksesta ja vuonna 2010 enää 24,8 %. Loppuosan kustannuksista potilas maksaa itse. Terveydenhuollon rahoitusuudistuksessa nämä korvaukset halutaan nyt poistaa ja siirtää kuntien valtionosuuksiin. Vuonna 2009 potilaat saivat lääkärinpalkkioista korvausta yhteensä 73,6 miljoonaa euroa ja lääkärin määräämistä tutkimuksista ja hoidoista 70,3 miljoonaa euroa. Mitähän tällä rahalla saataisiin perusterveydenhuoltoon? Nyt rahalla saadaan yksityislääkäritoiminta kokonaisuudessaan, ei vain lääkärin raha-ansiota.

Marjut Laurikka-Routti

Kuntoremontilla kunto kohenee

Palkansaajalomajärjestöt kehittävät uutta kuntoremonttia työikäiselle väestölle yhteistyössä terveyden ja liikunnan asiantuntijoiden kanssa vuoden 2011 aikana. Kuntoremonttipilottiprojektissa on haettavissa lähes parikymmentä erityyppistä jaksoa, joilla tutustutaan erilaisiin liikuntamuotoihin ja arkiliikunnan mahdollisuuksiin sekä saadaan tietoa omasta kehosta ja kunnosta helpoilla, mutta kattavilla kuntotesteillä. Jaksot sopivat niin naisille kuin miehille.

Tiina Raivo

Yhteiskuntasuhteet -toimiala esittäytyy

Yhteiskuntasuhteet-toimialan tehtävänä on Lääkäriliiton yhteiskunnallisen vaikuttamisen lisääminen sekä sidosryhmätyön koordinointi ja toteutus yhteistyössä muiden toimialojen kanssa. Tärkeä tehtävä on myös liiton viestien välittäminen sekä jäsenille että ulkopuolisille sidosryhmille. Toimiala vastaa lisäksi liiton arvostetusta tutkimustoiminnasta.

Tiina Raivo