Nuoret vaativat laatua

Nuoret ja naiset ovat tyytymättömimpiä erikoislääkärikoulutukseen, selviää Lääkäri 2008 -tutkimusaineistosta. Syitä on todennäköisesti useita, arvioi tutkija, LL Tiina Aine.

Jaana Ahlblad

Äänimaailma koheni Acutassa

TAYS:n yhteispäivystyksen tarkkailualueen remontissa kohennettiin myös akustiikkaa. Huonevaimennuksen eli akustoinnin lisäksi tiloihin asennettiin puheenpeittoäänijärjestelmä, joka tarkoittaa puheääntä peittävää tasaista taustahuminaa.

Hertta Vierula

Koponen koulii lääkäristä esiintyjän

Miten pitää kuulijoiden mielenkiinto yllä? Sitä miettivät useat yleisön eteen joutuvat. Monet erikoislääkärit ovat etsineet ratkaisua yliopistonlehtori Jonna Koposen ohjaamalta esiintymistaidon kurssilta. Päivän aikana heille on selvinnyt, että liikaa asiaa esitykseensä ei kannata ahtaa. Asiantuntijoiden esityksissä vaanii aina infotulvan riski.

Jaana Ahlblad

Onko erikoisalallasi tyhjänpäiväistä toimintaa?

Terveydenhuollossa on kustannuskriisi, ja epäolennainen on karsittava pois. Radiologian alalla joutavia ovat esimerkiksi eräiden sattumalöydösten jatkotutkimukset. Mitä muilta aloilta löytyykään?

Tapio Vehmas

Kohtauksittainen ahmintahäiriö on yleinen syömishäiriö

- Kohtauksittaisesta ahmintahäiriöstä kärsii noin 2-3 % väestöstä. Yleisyydestään huolimatta se tunnetaan vielä huonosti.

Nina Pyökäri, Sinikka Luutonen, Simo Saarijärvi

Paljastavatko rekisteritiedot miten lonkkamurtuman hoitosuositukset toteutuvat?

- Perfect-hankkeessa on luotu rekisteritietoihin perustuvia osoittimia mm. lonkkamurtuman hoidon ja kustannusten seurantaan.

Reijo Sund, Raija Sipilä, Antti Malmivaara, Jari Forsström, Eeva Ketola, Tiina Huusko

Tyytyväisyys erikoislääkärikoulutukseen vaihtelee
Naiset ja nuoret kriittisempiä

Suurin osa suomalaisista lääkäreistä suorittaa jatkokoulutuksena erikoislääkärin tutkinnon. Terveyspalvelujärjestelmän muutokset ja haasteet heijastuvat koulutukseen. Koulutuksen laatuun on alettu kiinnittää yhä enemmän huomiota. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää vuosina 1977-2006 perustutkinnon suorittaneiden lääkärien arvioita omasta erikoislääkärikoulutuksestaan.

Tiina Aine, Teppo Heikkilä, Harri Hyppölä, Hannu Halila, Santero Kujala, Irma Virjo, Jukka Vänskä, Kari Mattila

Persoonallisuus vaikuttaa masennukseen

Masennustilojen suhteellinen merkitys elämänlaatua heikentävänä sekä sosiaalisia ja taloudellisia haittoja tuovana sairautena on viime vuosikymmeninä korostunut ja tämän kehityksen arvioidaan jatkuvan. Haitallisten seurauksien vähentämiseksi on masennustilojen tehokas hoito tärkeää ja vielä parempi olisi, jos masennusta opittaisiin ennalta ehkäisemään. Masennuksen hoitoon käytettävien lääkkeiden ja psykoterapioiden keskimääräisessä tehokkuudessa ei ole selviä eroja, mutta on ilmeistä että eri ihmiset hyötyvät eri hoidoista. Jos osattaisiin valita yksilöllisesti kullekin masennuspotilaalle juuri hänelle todennäköisesti tehokkain hoitomuoto, paranisivat keskimääräiset hoitotulokset merkittävästi.

Kim Kronström

Sairaalapotilaiden kandidemiat Suomessa

Kandidahiivat ovat merkittäviä sairaalahoitoon liittyvien veriviljelypositiivisten infektioiden aiheuttajia maailmanlaajuisesti. Kandidemia pidentää sairaalapotilaiden hoidon kestoa ja lisää kuolleisuutta. Erityisesti potilaat, joiden puolustuskyky infektioille on heikentynyt joko perussairauden tai annettujen hoitojen vuoksi, ovat alttiita kandidemioille. Yleisin aiheuttaja on Candida albicans, mutta tärkeimmät hiivapatogeenit vaihtelevat eri aikoina ja eri keskuksissa. Vaikkakin suurimmassa osassa kandidemioita aiheuttaja on peräisin potilaan omasta mikrobistosta, on myös sairaalaympäristöstä peräisin olevia epidemioita kuvattu.

Eira Poikonen

Uutta tietoa merkelinsolukarsinoomasta

Merkelinsolukarsinooma on harvinainen ihosyöpä, jota esiintyy ensisijaisesti auringolle altistuvilla iho-alueilla. Se tunnistettiin omaksi entiteetikseen vasta vuonna 1972. Vuonna 2008 merkelinsolukasvaimista löydettiin uusi polyoomavirus, ja taudin arvellaan olevan ainakin osittain virusperäinen.

Heli Kukko