77772 osumaa

Hoitotakuu jää usein toteutumatta TULE-sairauksien kuntoutuksessa

Tuki- ja liikuntaelinten (TULE) sairauksien ensisijainen hoito on yleensä konservatiivinen. Kroonisissa kiputiloissa lääkkeistä on usein vain lyhytaikaista apua. Tutkimusnäyttöä on erityisesti harjoitusterapiasta, mutta osa potilaista tarvitsee myös fysikaalisia hoitoja aktiivisen kuntoutuksensa tueksi. Tutkimuksessa selvitettiin fysioterapian resursseja perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa.

Jari Ylinen

Uudet biologiset merkkiaineet peräsuolisyövän ennusteen arvioinnissa

Vaikka suolistosyöpien diagnostiikka ja hoito on kehittynyt ja niiden ennuste on viime vuosien aikana parantunut, ovat suolistosyövät edelleen huomattava kansanterveydellinen ongelma. Merkittävällä osalla potilaista tauti uusiutuu, mikä lisää sairastavuutta ja kuolleisuutta. Tarvitaan uusia menetelmiä, joiden avulla voitaisiin varhain löytää huonoennusteiset potilaat, tehostaa heidän hoitoaan ja pienentää taudin uusiutumisriskiä.

Eija Korkeila

Tulehduksellisen suolistosairauden aktiivisuus vaikuttaa elämänlaatuun

Tulehdukselliset suolistosairaudet ovat kroonisia sairauksia, joihin usein liittyy ajoittaisia pahenemisvaiheita. Aiemmissa tutkimuksissa on todettu tulehduksellisten suolistosairauksien huonontavan elämänlaatua etenkin sairauden ollessa aktiivinen. Tutkimustieto muista elämänlaatuun vaikuttavista tekijöistä ja potilaiden muusta sairastavuudesta on osin ristiriitaista ja puutteellista.

Johanna Haapamäki

Kliininen rasituskoe tarjoaa merkittävästi tietoa ennustetta varten

Kliinistä rasituskoetta ja sen aikaisia ST-segmentin muutoksia EKG:ssä käytetään yleisesti sepelvaltimotaudin diagnostiikassa. Diagnostiikan lisäksi kliinistä rasituskoetta voidaan käyttää myös arvioitaessa potilaan ennustetta ja sydäntapahtumien riskiä tulevaisuudessa. Aiemmissa tutkimuksissa on todettu, että ST-segmentin muutosten lisäksi kliininen rasituskoe tarjoaa useita muita muuttujia riskinarviointiin.

Johanna Leino

Metformiini yhä ensisijainen lääke tyypin 2 diabetekseen

Yli 160:n vuoden 2010 loppuun mennessä julkaistun tutkimuksen analyysissä todettiin metformiinin hyöty-haittaprofiili edullisimmaksi tyypin 2 diabeteslääkkeistä. Metformiini oli DPP-4:n estäjiä (meillä mm. vilda-, sita- tai saksagliptiini) tehokkaampi, ja verrattuna rosi- ja pioglitatsoniin tai sulfonyyliureoihin se laski painoa noin 2,5 kg. Erona pioglitatsoniin, sulfonyyliureoihin tai DPP-4:n estäjiin metformiini laski myös LDL-kolesterolia. Sulfonyyliureoihin liittyi metformiinia neljä kertaa suurempi hypoglykemian riski. Rosi- ja pioglitatsoni lisäsivät sydämen vajaatoimintaa enemmän kuin sulfonyyliureat ja enemmän luunmurtumia kuin metformiini. Tutkimuksia lääkkeiden vaikutuksista kuolleisuuteen, sydänsairauksiin, nefro- ja neuropatioihin ei ollut riittävästi. DPP-4:n estäjien ja kylläisyyshormonin (GLP-1) tavoin vaikuttavien lääkkeiden (meillä mm. liraglutidi ja eksenatidi) pitkäaikaiskäytön turvallisuudesta ja kliinisestä hyödyistä ei löytynyt riittäviä vertailevia tutkimuksia.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Erbuliini rintasyöpään EU-maissa

Merisienestä (Halichondria okadai) löytyneen halikondriini B:n synteettinen johdos erbuliinimesylaatti (Halaven, Eisai) on hyväksytty edenneen tai metastasoineen rintasyövän hoitoon potilaille, jotka ovat jo saaneet kahta muuta lääkitysvaihtoehtoa. Erbuliini on mitoosin estäjä, kuten paki- tai dositakseli. EMBRACE-tutkimuksessa se pidensi elinaikaa keskimäärin 2,5 kuukautta (10,65 kk vs 13,25 kk). Yhdysvalloissa lääke sai myyntiluvan vuonna 2010. Erbuliinia tutkitaan myös keuhko- ja eturauhassyövän sekä sarkooman hoidossa.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Neuropsykiatristen lääkkeiden kehittely alavireistä

Useat käynnissä olleet kivun, dementian, depression tai Alzheimerin taudin lääkekehitysprojektit ovat sammuneet tai keskeytyneet. Mm. GlaxoSmithKline, AstraZeneca, Roche, Sanofi-aventis, MSD ja Pfizer ovat priorisoineet muiden lääkeuutuuksien kehittämisen, kuten syöpälääkkeiden ja biologisten lääkkeiden. Biologiset lääkkeet eivät ole toistaiseksi osoittaneet tehoa neuropsykiatrisissa sairauksissa. Alan asiantuntijat pelkäävät, että tutkimuslamasta kärsivät ensi sijassa potilaat. Lääketehtaat pitävät neuropsykiatristen sairauksien lääketutkimusohjelmia poikkeuksellisen kalliina, tarkat ja osuvat biomarkkerit puuttuvat ja uutta etsivä kokeellinen tutkimus on niukkaa. Apuun huudetaan mm. julkisen sektorin rahoitusta.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Ipilimumabi melanoomaan

Yhdysvaltojen FDA hyväksyi ipilimumabin (Vervoy, Bristol-Myers Squibb) inoperaabelin tai metastasoineen melanooman hoitoon. Lääke aktivoi T-soluja, jolloin elimistön immuunijärjestelmä hyökkää tuumorisoluja vastaan. Melanoomapotilaat, joilla oli metastaaseja, elivät keskimäärin 10 kuukautta, kun vertailuryhmässä elinaika oli 6,4 kuukautta. Yli 20 % ipilimumabia saaneista eli ainakin kaksi vuotta ja muutamat pitempäänkin, mutta ennuste ei ollut ennakoitavissa. Melanooman hoitoon tähän asti käytetyistä lääkkeistä ei ole tutkimusnäyttöä elinaikaa pidentävästä vaikutuksesta. Ipilimumabia annetaan joka kolmas viikko neljä infuusiota ja kolmen kuukauden hoito maksaa 120 000 dollaria. Immuunivälitteisistä haittavaikutuksista yleisimpiä ovat olleet enterokoliitti, hepatiitti, dermatiitti, neuropatia ja endokrinologiset häiriöt. Lääke on käsittelyssä myös Euroopan lääkevirastossa.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030