3902 osumaa

Lastenortopedian linjauksia vankan kokemuksen pohjalta

Akateemisen erikoisalan oppikirjan kirjoittaminen yhden miehen voimin on aina uhkayritys. Onnistuminen vaatii pitkän kokemuksen alueella, jotta todella tietää, mistä kirjoittaa, omaa kriittisen näkemyksen toisten sekä omiin työtuloksiin sekä kykenee analysoimaan ja julkaisemaan tuloksiaan kansainvälisissä korkeatasoisissa tieteellisissä lehdissä. Lastenortopedian alalla tässä on onnistunut mm. englantilainen W.J.W. Sharrard (Paediatric Orthopaedics and Fractures). Suomessa vastaavaan tehtävään voi tulla kyseeseen vain Soini Ryöppy, jonka monikymmenvuotinen kokemus lastenortopedian alalla on myös kansainvälisesti tunnustettu.

Timo Parvinen

Kohti mielen biologiaa

Kognitiotieteestä alkunsa saanut kognitiiviseksi neurotieteeksi muuttunut tieteenala on ilmestynyt tieteen panoraamaan vasta 80- ja 90-lukujen taitteessa. Sillä on monta juurta neurofysiologiassa, kokeellisessa aivotutkimuksessa ja psykologian eri alueilla sekä filosofiassa. Tutkimusalueen syntyvaiheena voidaan pitää jo Fechnerin psykofyysisiä mittauksia 1800-luvulla, jotka loivat pohjaa luonnontieteellisen mallin mukaiselle psykologialle.

Johannes Lehtonen

Lihavuus - ratkaisematon ongelma

Liikapainoisuus on Suomessa lähes normaalia. Jonkin aikaa sitten Kansanterveys-lehdessä (1/1997) kerrottiin, että puolet väestöstä kantaa mukanaan liikakiloja, joka kuudes on merkittävästi lihava ja kansallinen kumulatiivinen rasvaylimäärä on 16 miljoonaa kiloa. Tähän yleiseen ongelmaan ja sen hoitoon esittää selityksiä ja ratkaisumalleja tunnettujen asiantuntijoiden toimittama uusi oppikirja. Toimittajien lisäksi kirjoittajina ovat Paula Hakala, Johanna Kaartinen, Raimo Lappalainen ja Outi Nuutinen.

Antti Aro

Keuhkopotilaiden kuntoutus

Krooninen obstruktiivinen keuhkosairaus (COPD) on kaikissa teollisuusmaissa kolmen yleisimmän kuolinsyyn joukossa ja ainoa, jonka osuus koko ajan kasvaa syöpä- ja sydänkuolemien vähetessä. COPD:hen ei ole parantavaa hoitoa, ja lääkehoidon teho siihen on tavanomaisten keuhkofunktiomittausten mukaan vähäinen. Tämä on usein aiheuttanut lääkäreille epäonnistumisen tunnetta ja johtanut kyseisen potilasryhmän laiminlyöntiin. Kirjan sanoma on, että näitä potilaita voidaan auttaa ja heidän elämänlaatuaan parantaa! Hoitovastekin on mitattavissa. On vain opittava käyttämään uusia mittareita klassisen spirometrian sijasta.

Vesa Vilkka

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030