Terapeuttista luettavaa keski-ikäisille

Mikä tekee hurmaavista nuorista naisista täydellisyyteen pyrkiviä frigidejä hermokimppuja? Entä mikä saa iloiset nuoret miehet muuttumaan kiireen näivertämiksi pönäköiksi otuksiksi. Elämän vimmainen suorittaminen ja iän mukana tuleva voimien ja motivaation väheneminen johtavat tilaan, jonka Eeva Nikoskelainen on esikoisromaanissaan nimennyt Hytösen oireyhtymäksi. Sen esiintyvyys keski-iässä on ilmeisen suuri ja siitä on syytä kirjoittaa.

Ken Malanin

Johtamistaitoa lääkäreille

Jokainen lääkäri joutuu työssään jossain määrin toimimaan johtajana. Enää ei ole mahdollista aloittaa terveydenhuollossa uutta toimintaa, parantaa hoidon laatua tai hoitaa henkilöstösuhteita, jollei ole jonkinlaista ymmärrystä ja käsitystä johtamistekniikoista.

Timo Keistinen

Eilispäivän psykiatriaa

Suomen Lääkärilehti julkaisi vuonna 1955 artikkelisarjan "Psykiatrian hoitomuodot 1900-luvulla". Kirjoitukset perustuivat Kellokosken sairaalan ja Tampereen yliopiston sosiaalipsykiatrian yksikön toimesta järjestettyyn valtakunnalliseen seminaariin. Ne on nyt koottu Eero Elomaan ja Ilkka Taipaleen toimittamaksi, yhteistyössä Mielenterveyden Keskusliiton kanssa julkaistuksi kirjaksi.

Yrjö O. Alanen

Selkeästi ruoka-allergiasta

Ruoka-aineallergiasta on ilmestynyt uusi varsin laaja-alaisesti aihetta käsittelevä selkeä kirja, joka ensisijaisesti on tarkoitettu ruoka-aineallergisille ja heidän perheenjäsenilleen, mutta siitä on varmasti hyötyä myös lääkäreille ja sekä lasten että aikuisten parissa työskentelevälle muulle terveydenhuoltohenkilöstölle.

Merja Kajosaari

Cecilin uusin painos

Sisätautiopin peruskäsikirja on taas viiden vuoden tauon jälkeen uusittu. Toimittajakuntakin on uusiutunut, ja konsultoivien toimittajien joukossa on suomalaisväriäkin. Nefrologian osasta vastaa professori Juha P. Kokko Atlantan olympiakaupungin Emory-yliopistosta.

Eero Kentala

Korkeatasoinen suomalainen silmätautien oppikirja laajoille lääkäripiireille

Silmätautien nopeassa kehityksessä monet asiat koskettavat myös yleislääketieteen alaa. Yleislääkärin tulee olla tietoinen uusien silmälääkkeiden vaikutuksista ja sivuvaikutuksista. Toisaalta yleistautien uusilla lääkkeillä saattaa olla haitallisia sivuvaikutuksia silmiin. Silmäkirurgiassa on tapahtunut suuria muutoksia, ja lähes jokaiselle kaihipotilaalle asetetaan nykyisin tekomykiö. Laserhoidon lisäksi lasiaiskirurgia antaa uutta toivoa diabeettisen retinopatian hoidossa. Kirjan toimittaja, professori Ahti Tarkkanen, viittaa esipuheessaan näihin näkökohtiin ja mainitsee, että Principles of Ophthalmology on tarkoitettu mahdollisimman laajalle lukijakunnalle: yleislääkäreille, päivystäville lääkäreille, sisätautilääkäreille, neurologeille, lastenlääkäreille, lääketieteen opiskelijoille ja muille, jotka ovat kiinnostuneet silmäsairauksista.

Matti Saari

Suomalaisen psykoterapian puitteet

Psykoterapiasta on edelleen olemassa paljon tietoon perustumattomia käsityksiä ja epäselvyyttä sen luonteesta. Lääkintöhallitus perusti psykoterapian asiantuntijaryhmän vuonna 1979 koordinoimaan psykoterapiatyötä terveydenhuollossa ja laatimaan pätevyyskriteerejä psykoterapeuteille. Lääkintöhallituksen lopettamisen jälkeen ryhmä jatkoi sosiaali- ja terveyshallituksen ja STAKESin puitteissa, ja sen työrupeama päättyi samana vuonna, kun laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä tuli voimaan 1994. Laissa määritettiin psykoterapeutti nimikesuojatuksi terveydenhuollon ammatiksi ja esitettiin psykoterapeutin koulutukselliset vähimmäisvaatimukset. Tämän jälkeen psykoterapeutiksi ei ole enää voinut julistautua.

Johannes Lehtonen

Englantilaisen omalääkärin sepelvaltimotautiopas

Englantilaisten perusterveydenhuolto on pitkään rakentunut omalääkärijärjestelmän pohjalle ja omalääkäreiden jatkokoulutuksesta pidetään hyvää huolta. Yhtenä tekijänä jatkokoulutuksessa on monipuolinen julkaisusarja, jonka kliinisessä osassa on vastikään ilmestynyt sepelvaltimotautiin paneutuva kirjanen. Oppaan toimittaja ja kirjoittajat ovat pääosin valveutuneita omalääkäreitä, ja kardiologista konsultaatioapua ilmoitetaan käytetyn vain angina pectoriksen diagnostiikkaa koskevassa osassa.

Antti Reunanen

Henkisen tukityön peruskirjallisuutta

Atle Dyregrov on norjalainen psykiatri, joka tunnetaan onnettomuuksien henkisen avun pioneerina Skandinaviassa. Hän on ollut merkittävä tuki henkisen ensiavun kehittämisessä Suomessa. Hänen perusteoksensa katastrofipsykologiasta on käyttökelpoinen kirja myös Suomen oloissa.

Risto Koskinen

Kiehtovasti allergologiasta

Fred Björkstén ja Allergiatutkimussäätiö ansaitsevat kunniamaininnan siitä, että allergologian syntyä ja kehitystä kuvaava historiikki on saatu aikaan. Kirja julkaistiin Helsingissä äskettäin pidetyn allergologiakongressin kynnyksellä. Fred Björkstén on onnistunut kirjoittajavalinta paitsi hyvän kirjoitustaitonsa vuoksi myös siksi, että hän on elänyt pari viime vuosikymmentä lähellä tapahtumien keskipistettä työskennellessään Allergiasairaalan laboratoriossa.

Timo Klaukka