3902 osumaa

Kuolleisuuden kehitys Pohjoismaissa

Kuolleisuuden kehityksen alueiden välinen vertailu ei ole helppoa. Toisistaan väestöltään ja muilta olosuhteiltaan huomattavasti poikkeavilla alueilla se tuskin on mielekästäkään. Tästä syystä kansainvälisiä vertailuja on tehty vähän. Pohjoismaissa erot eivät ole niin mittavia, etteikö kuolleisuuden seuranta antaisi muutoksista hyvinkin luotettavaa ja vertailukelpoista kuvaa. A. Sakari Härön Pohjoismaiden kuolleisuutta käsittelevä seurantatutkimus on saattanut jäädä vaille ansaitsemaansa huomiota.

Aimo Ojala

Mainio tietopaketti ja neuvonnan opas terveysliikunnasta

Viime vuosikymmenen aikana on kertynyt mittava määrä tutkimustietoa, joka osoittaa säännöllisen ja oikein annostellun liikunnan edistävän terveyttä, parantavan toimintakykyä ja ehkäisevän monia sairauksia. Vakuuttavinta näyttöä on liikunnan sepelvaltimotautia ehkäisevästä vaikutuksesta, mutta erittäin todennäköisesti oikein toteutettu liikunta estää myös mm. aikuisiän diabetesta ja osteoporoosia. Monissa epidemiologisissa tutkimuksissa on säännöllisesti liikuntaa harrastavilla todettu myös vähemmän masennusta ja eräitä syöpämuotoja, kuten paksusuolensyöpää ja rintasyöpää. Liikunnan sepelvaltimotautia vähentävään vaikutukseen näyttää olevan useita syitä: verenpaine alenee, veren HDL-kolesterolipitoisuus suurenee ja rytmihäiriötaipumus vähenee.

Jussi Huttunen

Aivohalvauksen ehkäisyä, hoitoa ja kuntoutusta arvioiva ruotsalainen raportti

Lääketieteen ja teknologian kehityksen ja uusien menetelmien myötä on yhä tärkeämmäksi noussut vaatimus, että terveydenhuollon uusien ja käytössä jo olevien menetelmien tulisi olla paitsi hoidollisesti vaikuttavia ja taloudellisia myös sosiaalisesti ja eettisesti hyväksyttäviä. Useissa maissa toimii jo terveydenhuollon menetelmien arvioinnista vastaava yksikkö. Suomessa tehtävää hoitaa vuoden 1995 alussa toimintansa aloittanut FinOHTA.

Sirpa Sairanen, Leena Niinistö

Kaksi ensihoidon oppikirjaa

Ensimmäisen suomenkielisen sairaankuljettajien koulutukseen tarkoitetun oppikirjan on kirjoittanut 17 asiantuntijaa, jotka edustavat monia lääketieteen erikoisaloja, juridiikkaa ja pelastustointa. Useat heistä ovat itse ns. "mutaportaan" edustajina hankkineet monipuolisen käytännön kokemuksen pelastus- ja ensihoitotehtävissä. Sisällön suunnittelusta ovat vastanneet ambulanssilääkäritoiminnan kehittäjä Ari Kinnunen, maan valmiussuunnitelmien ja lääkinnällisten pelastusjärjestelmien tärkein vastuuhenkilö Markku Murtomaa ja kirjan toimituskunnan puheenjohtaja, lääkintäkenraalimajuri Kimmo Koskenvuo, joka on osallistunut monien ensiapu- ja ensihoito-oppaiden kirjoittamiseen.

Tapio Tervo

Ensimmäinen suomalainen koe-eläinoppikirja

Koe-eläintoiminnasta ja sen luvanvaraisuudesta Suomessa on säädetty eläinsuojelulaissa (777/85) sekä lain nojalla annetussa asetuksessa koe-eläintoiminnasta (1076/85). Suomessa noudatetaan myös eurooppalaisen koe-eläinsopimuksen (säädöskokoelma 1360/90) ja EU:n jäsenmaana direktiivin 609/86 määräyksiä. Itsenäisesti eläinkokeita tekeviltä tutkijoilta edellytetään voimassa olevaa eläinkoelupaa ja eläinkokeiden suorittamiseen vaadittavaa kelpoisuutta. Kelpoisuus saavutetaan suorittamalla hyväksytty koe-eläinkurssi ja soveltuva akateeminen loppututkinto.

Merja Hellemann

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030