Narratiivisen lääketieteen puolustus

Monien vaivojen tunnistaminen on mahdotonta, mutta niitä voidaan tulkita ja hoitaa eri viitekehyksistä käsin.

NICE muutti suositustaan Alzheimer-lääkkeistä

Uusi suositus tuo Alzheimerin taudin varhaisvaiheen lääkehoidon brittien julkisen terveydenhuollon piiriin.

Uusia merkkiaineita peräsuolisyövän ennustamiseen

Uudet biologiset merkkiaineet auttavat peräsuolisyövän ennusteen arvioinnissa, toteaa turkulaisväitös.

Valvira kannustaa käyttämään tarkistuslistaa

Leikkaussalien tarkistuslistojen käytössä on suuria eroja alueittain ja sairaaloittain.

Mahapantaleikkauksista usein ongelmia

Mahalaukun pantaleikkauksiin liittyi runsaasti ongelmia pitkäaikaisseurannassa.

Terveyskeskustyön arvostusvaje

Tampereen lääkäripäivien 2011 ohjelmakirjassa yksikään luennoitsija ei esittäydy terveyskeskuslääkäriksi. Luennoitsijoista vain 3 % (n = 7) on tunnistettavissa muiksi kuin erikoissairaanhoidon lääkäreiksi tai epäiltävissä terveyskeskuslääkäreiksi. Kolmestakymmenestäviidestä kurssista vain 20 % (n = 7) on saanut puheenjohtajakseen lääkärin, jota voi epäillä terveyskeskuslääkäriksi. Kaksi heistä on päästetty tähän tehtävään yksin, ilman erikoissairaanhoidon päällystakkia. Samaan aikaan väestö puhuu terveyskeskuksista arvauskeskuksina ja suhtautuu vähätellen kollegoiden työhön siellä.

Mikko Nenonen

Hälsocentralernas prestigeunderskott

På läkardagarna 2011 i Tammerfors uppger ingen av föreläsarna hälsocentralsläkare som sin titel. Av föreläsarna kan endast 3 procent (n = 7) antingen identifieras som någonting annat än specialister eller annars misstänkas vara hälsocentralsläkare. Av trettiofem kurser leds bara 20 procent (n = 7) av en läkare som kan misstänkas vara hälsocentralsläkare. Två av dem har fått axla uppdraget ensamma, utan överinsyn av den specialiserade sjukvården. Samtidigt talar gemene man om hälsocentralerna som gissningscentraler och förhåller sig ringaktande till läkarnas arbete där.

Mikko Nenonen

Palovammojen hoito kehittyy, mutta tutkimusta tarvitaan

Palovammakuolleisuuden vähentyminen nykytasolle on ollut monien tekijöiden summa: kirurgiset menetelmät ja tehohoito ovat kehittyneet, on keksitty laajakirjoisia antibiootteja, oivallettu ravitsemuksen merkitys ja kehitetty uusia haavanhoitomateriaaleja. 1940-luvulla 20 %:n palovamman saaneista 60-vuotiaista puolet menehtyi. Jos näin käy nyt, on syytä miettiä, mikä meni vikaan.

Jyrki Vuola

Täydennyskoulutus on liian halpaa

Lääkäri pääsee täydennyskoulutukseen päiväksi parilla sadalla eurolla, mutta naapurin juristi pulittaa kurssipäivästään viisisatasen. - Halpuus on kuitenkin kaksiteräinen miekka. Nyt omat mieltymykset ratkaisevat koulutuksen valinnassa liikaa, arvelee Kristiina Patja.

Ulla Järvi

Eriarvoisuus on terveydenhuollon suurin eettinen ongelma

Lääkäriliiton järjestämään perehdytystilaisuuteen kokoontui viime viikon torstaina 14 kansanedustajaehdokkaaksi asettunutta lääkäriä. Lääkärilehti oli paikalla kysymässä ehdokkaiden kantoja terveydenhuollon ajankohtaisiin kysymyksiin. Lähes kaikki ehdokkaat arvioivat potilaiden eriarvoisuuden olevan tärkein eettinen ongelma terveydenhuollossa.

Hertta Vierula