Nyt olisi konsensuksen etsimisen paikka

Psykiatrikollega Katinka Tuisku painottaa vastauksessaan (SLL 41/2010 s. 3290-1) kirjoitukseeni aivan oikein riittävän kuvaavaa lausuntoa toimintakyvystä, hoidoista ja kuntoutuksesta.

Eero Tapio

Caravaggiolle ei voi asettaa skitsofreniadiagnoosia

Lääkärilehdessä 40/2010 (s. 3266-7) oli kulttuuripalstalla kiintoisa artikkeli suuresta taiteilijasta, joka tunnettiin Caravaggiona. Artikkelissa esiteltiin myös käsityksiä taiteilijan terveydestä. Mielestäni psykiatrit ja taiteentuntijat ovat menneet pahasti harhaan tehdessään taiteilijan tuotannon perusteella skitsofreniadiagnoosin.

Esa Ovaskainen

Rahoitus mallillaan?

Vaalien läheisyys lämmittää terveyspoliittista keskusteluilmastoa. Nykyisen rahoitusmallin rinnalle on nostettu vaihtoehtoja: Lääkäriliiton Altera-malli vuodelta 1999, Stakesin tutkijoiden aiempi Unelma-malli, Kelan terveysrahasto ja Sitran malli (1,2,3,4). Teoriassa vaihtoehdot tuntuvat loogisilta, mutta niiden toimivuudesta käytännössä ei ole käsitystä. Nykymalli näyttää toimivan käytännössä, mutta teoriassa sitä ei kukaan saa toimimaan.

Mikko Nenonen

Murtumapotilaiden osteoporoosia hoidetaan yhä huonosti
Osteoporoosimurtumat Mikkelin keskussairaalassa vuonna 2008

Kansainvälisten ja kansallisten selvitysten mukaan lonkkamurtumapotilaiden ja myös muiden postmenopausaalisten murtumapotilaiden osteoporoosi tunnistetaan huonosti ja hoidetaan puutteellisesti.

Tommi Kääriäinen, Ville Waris, Arja Kuukka, Aila Montonen, Pekka Waris

Jalkaterän vääntövammat

- Suurin osa jalkaterän alueen vääntövammoista on lieviä venähdyksiä ja hyväasentoisia murtumia. Käypä hoito näissä vammoissa on konservatiivinen: varaus kivun sallimissa rajoissa, kovapohjainen kenkä ja tukiteippaus.

Heikki Mäenpää

Lapsen selkäkipu

- Alaselkäkipu on tavallinen oire 10. ikävuoden jälkeen, noin joka viidennen tämänikäisen lapsen selkä oireilee.

Ilkka Helenius, Olli Pajulo

Ensisynnyttäjien näkemykset imeväisen ruokinnasta ja sen yhteydestä terveyteen

Tavoitteena oli selvittää ensisynnyttäjien näkemyksiä lapsen ruokinnasta ja varhaisen ravitsemuksen ja terveyden välisistä yhteyksistä. Tutkimus on osa viiden EU-maan yhteistä projektia. Tässä artikkelissa tarkastellaan Suomen tuloksia.

Heini Rousku, Erika Isolauri, Sari Laksio, Kirsi Laitinen

TT-kuvaus on säilyttänyt asemansa SAV-diagnostiikassa

Aivovaltimon pullistuman repeytymisen aiheuttama lukinkalvonalainen vuoto (SAV) on Suomessa yleisempi kuin muissa länsimaissa. Hoidon päämääränä on estää uudet repeytymät eristämällä valtimopullistuma joko leikkauksella (neurokirurgin suorittama klipsaus) tai suonensisäisesti platinakierukoilla täyttämällä (radiologin suorittama koilaus) kolmen vuorokauden kuluessa vuodosta. Tietokonekerroskuvaus (TT) on säilyttänyt asemansa SAV:n diagnostiikassa. Uusimmat laitteet näyttävät vuodon herkästi, ja varjoaineen käyttö yhdessä ohutleikkeiden kanssa mahdollistaa verisuonten ja valtimopullistumien tarkan kuvantamisen.

Pekka Jartti

Diabetes ja MBO voivat vaikuttaa aivojen aineenvaihduntaan

Sekä metabolinen oireyhtymä että tyypin 1 diabetes lisäävät kognitiivisten häiriöiden, aivoinfarktien, aivojen ennenaikaisen surkastumisen ja valkoisen aineen muutosten riskiä. Tärkeydestään huolimatta näiden muutosten syntymekanismia ei tunneta. Väitöstyössä tutkittiin aivojen glukoosin ja aineenvaihdunta-aineiden pitoisuuksia terveillä henkilöillä, joilla on sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijöitä, ja henkilöillä, joilla on tyypin 1 diabetes. Tavoitteena oli saada uutta tietoa näihin tiloihin liitetyistä aivomuutoksista ja niiden syntymekanismeista.

Outi Heikkilä

Veren poikkeava tukostaipumus vaikeissa tukoksissa

Veren poikkeava tukostaipumus altistaa nuorena ilmaantuville laskimotukoksille ja harvemmin valtimotukoksille. Väitöstutkimuksessa tutkittiin tukostaipumuksen merkitystä vaikeiden tukosten yhteydessä ja dialyysiveritien tukos- ja ahtaumakomplikaatioissa vaikeaa kroonista munuaisten vajaatoimintaa sairastavilla potilailla. Suoran trombiininestäjän lepirudiinin tehoa selvitettiin vaikeiden perinteiseen hepariinihoitoon reagoimattomien tukosten hoidossa. Lepirudiinin virallinen käyttöaihe on nykyisin hepariinin aiheuttaman verihiutaleiden määrän vähenemiseen liittyvän tukoksen hoito. Lepirudiinin kapea terapeuttinen alue edellyttää luotettavaa annosvasteen monitorointia. Nykyisin käytetty menetelmä perustuu aktivoituun osittaiseen hyytymisaikaan (APTT), mutta siinä on puutteita. Tutkimuksessa selvitettiin neljän muun spesifisen monitorointimenetelmän soveltumista lepirudiinin annosvasteiden arvioimiseen, myös kliinisesti tärkeiden sekoittavien tekijöiden, varfariinin ja lupus-antikoagulantin yhteydessä.

Birgitta Salmela