Sosiaalisten tilanteiden pelon ja masennuksen yhteys nuoruusiässä

- Sosiaalisten tilanteiden pelko on yleinen häiriö nuoruusiässä, mutta nuoret hakevat vain harvoin apua ongelmaansa eivätkä he kerro ongelmastaan, ellei siitä kysytä.

Juha-Matti Väänänen, Klaus Ranta, Sari Fröjd, Mauri Marttunen, Riittakerttu Kaltiala-Heino

Vertailuanalyysi yhdenmukaisti muistipotilaiden ajoterveyden arviointia

- Lääkäreille tuli vuonna 2004 velvollisuus ilmoittaa poliisille potilaista, jotka ovat menettäneet ajoterveytensä. Ilmoitusvelvollisuutta koskeviin sosiaali- ja terveysministeriön soveltamisohjeisiin liittyy kuitenkin tulkintaongelmia muistipotilaiden ajokykyä arvioitaessa.

Terhi Rahkonen, Jaana Suhonen, Pertti Karppi, Tuula Pirttilä ‡

Mikrovaskulaarikielekkeet pehmytkudossarkooman hoidossa

Pehmytkudossarkoomista valtaosa ilmenee raajoissa. Hoito perustuu raajan säästävään kirurgiaan ja sädehoitoon. Uusiutumisen ehkäisemiseksi tarvitaan 2,5 cm:n tervekudosmarginaali, ja laajat luu- ja pehmytkudospuutokset vaativat usein korjaavan kirurgian menetelmiä. Kun paikalliset tai varrelliset pehmytkudoskielekkeet eivät riitä, voidaan käyttää vapaata mikrovaskulaarista kielekettä. Kielekkeen verenkierto palautetaan yhdistämällä sen verisuonet mikrokirurgista tekniikkaa käyttäen kohdealueen verisuoniin. Kun raajaa ei voida säästää, on amputaatio ainoa vaihtoehto. Proksimaaliset amputaatiot, kuten yläraajan, lapaluun ja osittainen solisluun poisto eli forequarter-amputaatio (FQA), ovat käytössä tarkoin valittujen potilaiden hoidossa. Amputaation tavoite on joko syövän parantaminen tai oireiden leivittäminen.

Ian Barner-Rasmussen

Neutropeenisten AML-potilaiden veriviljelytulokset

Akuutin myelooisen leukemian nykyaikainen solunsalpaajahoito otettiin käyttöön nelisenkymmentä vuotta sitten. Sairaus, joka aiemmin johti nopeasti kuolemaan, on tämän jälkeen ollut usein kokonaan parannettavissa. Huomattava osa potilaista kuitenkin edelleen kuolee joko leukemian itsensä tai siihen liittyvien infektioiden takia.

Urpo Kinnunen

Sydänkirurgiaan liittyvät riskitekijät aikuisilla

Kirurgiassa riskien tunteminen ja arvottaminen ovat keskeisiä asioita potilaan ennusteen ja resurssien suunnittelemisen kannalta. Sydänkirurgiassa riskitekijät muodostuvat potilaan aiemmista sairauksista, sydämen tilasta leikkaushetkellä ja toimenpiteen laajuudesta. Aikuisten sydänkirurgiassa riskipisteytykseen on vuosien saatossa luotu useita järjestelmiä. Näistä käytetyimmät tämänhetkiset järjestelmät ovat lähinnä Yhdysvalloissa käytössä oleva STS-pisteytys sekä eurooppalainen EuroSCORE.

Juha Nissinen

Haima-ohutsuoliliitos haiman pään poistoleikkausten jälkeen

Haiman pään poistoleikkaus on vaativimpia vatsakirurgisia toimenpiteitä. Leikkausta käytetään erityisesti haiman ja pohjukaissuolen alueen syövissä pyrittäessä parantavaan hoitoon. Haimasyövän ennuste on edelleen huono, mutta leikkaus antaa ainoan mahdollisuuden parantumiseen. Toinen tärkeä leikkauksen aihe on vaikea krooninen haimatulehdus.

Mickael Parviainen

Taittovirheleikkaus anisometropian ja lievän heikkonäköisyyden hoidossa

Nykykäsityksen mukaan ihmisen näköaivokuori on herkkä ärsykkeille vain noin 10 vuoden ikään asti. Tämän jälkeen aivokuori ei ole enää sopeutuvainen ja siksi kehittymättä jäänyttä näkökykyä ei saada aikuispotilaalle aikaiseksi, vaikka hermoradat olisivat kunnossa.

Elisa Vuori-Heikkilä

Viitehintajärjestelmän ensimmäisen vuoden säästöt ylittivät tavoitteet

- Lääkkeiden viitehintajärjestelmän ensimmäisen vuoden aikana viitehintaa kalliimmista valmisteista 62 % vaihdettiin halvempiin.

Taru Haula, Jaana E. Martikainen, Leena K. Saastamoinen

Uusia kolesterolilääkkeitä

Kolesterolin siirtäjäproteiinin (cholesteryl ester transfer protein, CETP) estäjien odotetaan ottavan osan statiinien roolista. HDL-kolesterolitaso on korkea henkilöillä, joilla CETP-aktiivisuus on heikko. Ryhmän ensimmäinen aine torsetrapibi (Pfizer) kohotti verenpainetta ja lisäsi sydän- ja verisuonitapahtumien määrää, eikä kliinisiä etuja voitu osoittaa. MSD:n kehittämän anasetrapibin odotetaan olevan turvallisempi, ja myös Rochen ja Lillyn tiedetään kehittelevän omia johdoksiaan. Niitä esitellään lähiviikkoina alan kansainvälisissä kokouksissa.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Anasetrapibi sepelvaltimotautipotilailla

New England Journal of Medicinen verkkosivuilla on julkaistu kolesterolin siirtäjäproteiinin estäjä anasetrapibista tutkimus, jossa 1 600 sepelvaltimotautia sairastavaa tai huomattavassa sairastumisvaarassa olevaa satunnaistettiin saamaan statiinihoidon lisäksi joko 100 mg anasetrapibia tai lumetta 18 kuukauden ajan. Anasetrapibihoidon jatkuttua 24 viikkoa LDL-kolesteroliarvo oli laskenut lähtötasosta 2,1 mmol/l tasolle 1,2 mmol/l ja lumehoidossa vastaavasti tasolle 2,0 mmol/l (p < 0,001). HDL-kolesteroliarvo oli suurentunut lähtötasolta 1,0 mmol/l tasolle 2,6 mmol/l, lumeryhmässä tasolle 1,2 mmol/l (p < 0,001). LDL-kolesteroliarvo laski siis 40 % ja HDL-kolesteroli nousi 138 %. Verenpaineessa, elektrolyyteissä, aldosteronitasoissa, maksafunktioissa, lihaskivuissa tai kardiovaskulaarisissa tapahtumissa ei havaittu eroja 76 viikon seurannassa. Anasetrapibin pitkäaikaiskäytön tehosta ja turvallisuudesta tarvitaan vielä laajempia tutkimuksia.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä