77772 osumaa

Astman sairaalahoito ja päivystyskäynnit laadun indikaattoreina

Vuonna 2008 on aloitettu kansallinen allergiaohjelma, jonka tavoitteena on terveydenhuollon voimavarojen kohdentaminen vaikeiden allergioiden hoitoon ja niiden pahenemisen estämiseen sekä allergisten sairauksien aiheuttamien kustannusten vähentäminen. Kansainvälisessä arviossa on kiinnitetty huomiota astmapotilaiden sairaalahoitojaksojen suureen määrään Suomessa. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, kuinka käyttökelpoisia astman päivystyskäyntejä ja sairaalahoitojaksoja kuvaavat luvut ovat astman hoidon laatuindikaattoreina.

Paula Kauppi, Miika Linna, Päivi Hämäläinen, Tari Haahtela

Spirometriatutkimusten laatu on Suomessa jo hyvä
Valtakunnallisen kyselytutkimuksen tulokset

Spirometria on keuhkojen tuuletustoimintaa selvittävä, terveydenhuollossa laajasti käytetty tutkimus, jolla on keskeinen merkitys astman ja keuhkoahtaumataudin diagnosoinnissa ja seurannassa. Spirometriatutkimukset tehdään nykyään yleensä perusterveydenhuollossa. Suomessa on tehty aikaisemmin kaksi valtakunnallista selvitystä spirometriatutkimusten laadusta.

Anne Pietinalho, Päivi Piirilä, Tuija Poussa, Tuula Lindholm, Aino Siukola, Anssi Sovijärvi

Kansallinen allergiaohjelma vaatii koulutusta ja työkaluja

Suomessa on arvioitu uudelleen allergioiden ehkäisyä ja hoitoa ja aloitettu kansallinen allergiaohjelma 2008-18, jonka koulutus on käynnissä sairaanhoitopiireissä. Ohjelman alkuvaiheessa selvitettiin hoitokäytäntöjä ja hoidon saatavuutta. Ohjelman keskeisiä tavoitteita on lisätä allergisten ihmisten immunologista sietokykyä sekä estää sairauden pahenemisvaiheita.

Paula Kauppi, Jari Kämäräinen, Tari Haahtela

Kiusaamiskäyttäytymisen yhteys mielenterveyshäiriöihin

Väitöskirjatutkimuksessa selvitettiin ensi kertaa kiusaamisen yhteyttä luotettavasti määritettyihin mielenterveyshäiriöihin sekä fyysiseen terveyteen, päihteiden käyttöön, itsemurhayrityksiin ja rikoksiin. Tutkimusaineistoon kuului yli 500 alaikäistä nuorta, jotka olivat hoidossa suljetulla psykiatrisella akuuttihoito-osastolla Oulun yliopistollisessa sairaalassa viiden vuoden tutkimusjakson aikana vuosina 2001-2006. Osastojakson aikana määritettiin nuorten mielenterveyshäiriöt ja haastattelujen avulla kerättiin tiedot myös muista tutkimuksen kohteena olevista muuttujista. Tiedot tutkittavien tekemistä rikoksista saatiin Oikeusrekisterikeskuksen rikosrekisteristä, kun tutkittavat olivat 15-24-vuotiaita.

Anu-Helmi Luukkonen

Perintötekijöiden vaikutus varhaisten dementiasairauksien riskiin

Alzheimerin tauti ja otsa-ohimolohkorappeumat ovat yleisimpiä työikäisten dementiaa aiheuttavia eteneviä aivojen rappeutumissairauksia. Nämä muistisairaudet ovat taustaltaan monitekijäisiä. Kolme geenin, amyloidiprekursoriproteiini (APP), preseniliini 1 (PSEN1) ja preseniliini 2 (PSEN2), mutaatioiden tiedetään aiheuttavat harvinaisen periytyvän alle 65-vuotiaana ilmaantuvan Alzheimerin taudin. Osa otsa-ohimolohkorappeumista johtuu perimän muutoksista microtubule-associated protein tau (MAPT) ja progranuliini (PGRN) -proteiineja koodaavissa geeneissä. Näiden geenien mutaatiot selittävät kuitenkin vain osan Alzheimerin taudin ja otsa-ohimolohkorappeumien periytyvyydestä. Suomesta on kuvattu aiemmin vain muutamia PSEN1-mutaatioita ja yksittäiset APP- ja MAPT-geenien mutaatiot.

Johanna Krüger

Hormonikorvaushoito lisäsi hankalan rintasyövän riskiä

Vaihdevuosivaivoihin käytetyn hormonikorvaushoidon pitkäaikaistutkimuksesta (Women's Health Initiative, WHI) on julkaistu jatkoseurannan tuloksia. Vuonna 1993 käynnistynyt tutkimus keskeytettiin vuonna 2002 mm. lisääntyneiden sydänsairauksien ja aivohalvauksien vuoksi (SLL 2004;59:2150). Myös rintasyöpä näytti lisääntyneen, mutta hormonihoidon loputtua riski näytti pienenevän jo parin vuoden kuluessa (SLL 2009;64:728). Jatkoseurannassa vuosilta 2005-2009 käsitys on muuttunut. Hormonikorvaushoitoa saaneilla ilmeni enemmän invasiivisia rintasyöpiä kuin lumeryhmässä: 385 tapausta (0,42 %/v) vs. 293 tapausta (0,34 %/v), riskisuhde HR 1,25 (95 %:n LV 1,07-1,46, p = 0,004). Kuolleisuus rintasyöpään oli hormonihoitoa saaneilla kaksinkertainen (2,6 vs. 1,3 tapausta/10 000 naisvuotta). Hormonikorvaushoitoa saaneiden naisten rintasyövät olivat pitkälle edenneitä ja harvoin HER2-positiivisia. Lehden pääkirjoituksessa kysytään, olisivatko pienemmät hormoniannokset ja lyhyemmät hoitojaksot turvallisempia.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Erytropoietiinit uudelleen tarkastelussa anemian hoidossa

Munuaissairauteen liittyvän anemian hoidosta tehdyssä TREAT-tutkimuksessa erytropoietiinia saaneilla aivohalvauksien määrä oli kaksinkertainen verrattuna lääkkeetöntä hoitoa saaneisiin. Tutkituilla 4 000 anemiapotilaalla, jotka eivät olleet dialyysihoidossa, erytropoietiinin avulla vältettiin viisi verensiirtoa, samalla kun sataa potilasvuotta kohti tapahtui yksi ylimääräinen aivohalvaus. Kolme vuotta sitten huolta aiheuttivat munuaispotilailla suuriin erytropoietiiniannoksiin liittyneet veritulpat, sydänsairaudet, aivohalvaukset ja kuolemat sekä syöpäpotilailla tuumorien lisääntynyt kasvu (SLL 2007;62:2172-3 ja 3428). Havainnot johtivat hemoglobiinin tavoitetasojen laskuun ja lääkeannoksien huomattavaan pienentämiseen. FDA:n asiantuntijapaneeli tarkasteli nykyistä tilannetta TREAT-tutkimuksen tuloksien valossa ja katsoi äänin 15/1, että ohjeet erytropoietiinien käytöstä eivät kaipaa muutoksia.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Loksapiini inhalaatioina agitaatioon?

Psykoosilääke loksapiinista on kehitetty inhalaatiovalmiste (AZ-004, Alexza Pharmaceuticals). Inhalaattorilla lääke annetaan syvälle hengitysteihin lievittämään nopeasti mm. skitsofreniaan tai kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön liittyvää agitaatiota. Yhdysvaltojen FDA on arvioinut valmisteen, mutta empii hyväksymistä mm. hengitysfunktioissa (FEV1) todettujen heikkenemisien vuoksi. Myös psykiatrisen potilaan kyky käyttää inhalaatiovalmistetta järkevästi ja turvallisesti on herättänyt kysymyksiä.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030