Tahdistin parantaa vajaatoiminnan ennustetta Resynkronisaatiotahdistus parantaa lieväoireisenkin vajaatoimintapotilaan ennustetta pelkkään rytmihäiriötahdistimeen verrattuna silloin, kun sydämen pumppaustoiminta on selvästi alentunut ja potilaalla on EKG:ssa leveä vasen haarakatkos. Tämä ilmenee kanadalaisesta monikeskustutkimuksesta. Juhani Airaksinen Lehti 1-2: Lääketieteen maailmasta 1-2/2011 Kommentteja
Clostridium difficile-valikoima on kirjava Eurooppalainen C. difficile-infektioiden valikoima on hyvin kirjava eikä Kanadasta leviämään lähtenyt äkäinen 027-tyyppi ole täällä kovin yleinen. Tämä ilmenee Euroopan tautien ehkäisyn ja valvonnan keskuksen ECDC:n tutkimuksesta, johon osallistui 106 sairaalalaboratoriota 34:stä Euroopan maasta, Suomestakin. Infektion kriteerit olivat aikaisintaan kolmantena sairaalapäivänä kehittynyt ripuli, ja toksiinia erittävän C. difficilen osoitus ulostenäytteestä. Heikki Arvilommi Lehti 1-2: Lääketieteen maailmasta 1-2/2011 Kommentteja
Miten suomalaisten geeniperintö yhdistyy tautiperintöön? - Modernit väestögeneettiset tutkimukset ovat osoittaneet suomalaisten eroavan perimältään muista eurooppalaisista väestöistä ja eroja on myös maan sisällä. Markus Perola Lehti 1-2: Katsausartikkeli 1-2/2011 Kommentteja
Onko diabeteksen geenidiagnostiikasta hyötyä potilastyössä? - Tyypin 1 ja tyypin 2 diabetes johtuvat useiden geenipolymorfioiden vaikutuksesta ja niiden interaktiosta elintapojen ja ympäristön kanssa. Geenidiagnostiikasta ei ole käytännön hyötyä potilashoidossa tällä hetkellä. Markku Laakso Lehti 1-2: Katsausartikkeli 1-2/2011 Kommentteja
Miten lääkäri kertoo potilaalleen geenitutkimuksesta? - Geenitestejä käytetään sekä diagnostisiin että ennustaviin tarkoituksiin, ja niihin liittyvä etukäteisneuvonta ja tulosten selittäminen on rakennettava kulloisenkin tilanteen mukaisesti. Helena Kääriäinen Lehti 1-2: Katsausartikkeli 1-2/2011 Kommentteja
Eurooppalainen suositus diabeteksen ehkäisystä IMAGE-hankkeen tulokset hyötykäyttöön myös Suomessa - Tutkimusnäyttö elämäntapaintervention hyödystä tyypin 2 diabeteksen ehkäisyssä on vakuuttavaa, mutta diabeteksen ehkäisyohjelmia varten ei ole ollut kansainvälisiä suosituksia. Jaana Lindström, Pia Pajunen, Aila Rissanen, Auli Pölönen, Timo Saaristo, Markku Peltonen, Jaakko Tuomilehto Lehti 1-2: Terveydenhuolto 1-2/2011 Kommentteja
Raskaudenaikainen ravitsemus vaikuttaa varhaisiin sydäntaudin riskitekijöihin Sydän- ja verisuonitautien riskitekijät, kuten ylipaino, kohonnut verenpaine ja heikentynyt sokerinsieto, yleistyvät jatkuvasti jopa suomalaisessa lapsiväestössä. Väitöstutkimuksen tulokset viittaavat siihen, että lapsen varhaiseen ravitsemusympäristöön vaikuttamalla voitaisiin ehkäistä näiden riskitekijöiden kehitystä ja näin mahdollisesti vähentää tautien ilmenemistä aikuisiässä. Jonna Aaltonen Lehti 1-2: Väitös 1-2/2011 Kommentteja
Onkolyyttinen adenovirus ja sädehoito eturauhassyöpään Paikallista eturauhassyöpää voidaan hoitaa ja parantaa monin menetelmin, mutta paikallisessa vaiheessa todetuista eturauhassyövistä osa uusiutuu tai todetaan etäpesäkkeitä lähettäneessä vaiheessa. Tällöin hoitona on testosteronin vaikutuksia estävä hormonaalinen hoito, mutta merkittävä osa näin hoidetuista syövistä muuttuu kastraatioresistenteiksi. Nykyisin käytössä olevien hoitomuotojen teho kastraatioresistentissä eturauhassyövässä on rajallinen ja parhaimmillaankin hoito pidentää elossaoloaikaa vain hieman. Maria Rajecki Lehti 1-2: Väitös 1-2/2011 Kommentteja
Seksuaaliterveyspalvelut terveyskeskuksissa Keskeiset seksuaaliterveyspalvelut - ehkäisyneuvonta, raskaudenkeskeytyshoidon järjestäminen, sukupuolitautien tutkimus ja hoito sekä seksuaalineuvonta - ovat monin osin kuuluneet julkisen perusterveydenhuollon palvelutarjontaan jo kauan. Terveyskeskuksissa toteutetun ehkäisyneuvonnan tulokset olivat hyviä 1990-luvun puoliväliin saakka, mutta sen jälkeen erityisesti nuorten raskaudenkeskeytykset alkoivat lisääntyä ja ilmoitettujen klamydiainfektioiden määrä kääntyi nousuun. Yhtenä mahdollisena syynä on pidetty terveyskeskusten palvelujen tarjonnan heikentymistä mm. väestövastuujärjestelmän yleistymisen ja 1990-luvun alun talouslaman takia. Tuire Sannisto Lehti 1-2: Väitös 1-2/2011 Kommentteja
Masennuslääkkeiden seksuaaliset haittavaikutukset ovat yleisiä - Masennuslääkkeistä eniten seksuaalisia haittavaikutuksia liittyy SSRI-lääkkeistä fluoksetiiniin, paroksetiiniin, sertraliiniin, sitalopraamiin ja fluvoksamiiniin sekä SNRI-lääke venlafaksiiniin. Merja Viikki, Esa Leinonen Lehti 1-2: Lääkeinfo 1-2/2011 Kommentteja
Lääkäreistä tuli tosi-tv:n luottohahmoja Terveydenhuolto Lääkäreistä tuli tosi-tv:n luottohahmoja Erikoisjoukot-ohjelmassa Vilho Ahola pääsi seuraamaan ihmisiä äärirajoilla. Avoin artikkeli
Melanooman rokotushoidosta varovaisia toiveita Terveydenhuolto Melanooman rokotushoidosta varovaisia toiveita Lääkeyritysten mukaan kehitteillä oleva mRNA-rokote näyttäisi ehkäisevän syövän uusiutumista, mutta julkaistua tietoa kolmosvaiheen tuloksista ei vielä ole. Avoin artikkeli
Eskon myynti viivästyy – ”Odotettua isotöisempi projekti” Terveydenhuolto Eskon myynti viivästyy – ”Odotettua isotöisempi projekti” Lopullinen myyntipäätös tehdään todennäköisesti ensi kevättalvella. Avoin artikkeli
Dyslipidemialääkettä Alzheimerin tautiin? Lääketieteen maailmasta Dyslipidemialääkettä Alzheimerin tautiin? CETP:n estolla voi olla monia etuja aivojen kannalta.
Tuhkarokko nostaa päätään – rokotuskattavuus laskee Terveydenhuolto Tuhkarokko nostaa päätään – rokotuskattavuus laskee Euroopassa viime vuosien nousu näyttää taittuneen, Yhdysvalloissa tapausten määrä kasvaa edelleen. Avoin artikkeli
Poliitikot johtavat terveydenhuoltoa, sairaanhoitaja tekee diagnoosin, farmasisti määrää lääkkeet Kommentti Poliitikot johtavat terveydenhuoltoa, sairaanhoitaja tekee diagnoosin, farmasisti määrää lääkkeet Mitä tekee lääkäri tässä kokonaisuudessa, kysyy Eija Kalso.