77772 osumaa

Hoitaako kopiolääke alkuperäisvalmisteen veroisesti?

Yhdysvalloissa on käynnistynyt keskustelu geneerisiltä lääkkeiltä vaadittavista tutkimuksista, joilla hoidollinen samanarvoisuus alkuperäisvalmisteen kanssa varmistetaan. FDA sallii kopiovalmisteiden imeytymisnopeudessa ja -määrissä 25 %:n eron alkuperäisvalmisteeseen. Tätä vaihtelua harkitaan nyt pienemmäksi ja lähemmäksi mm. EU-maiden vaatimuksia. Hoidollisen samanarvoisuuden kannalta kriittisten lääkkeiden listalta löytyvät mm. verenohennuslääke varfariini, epilepsialääke fenytoiini, manialääke litium ja sydänlääke digoksiini.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Peramiviiri kausi-influenssaan Japanissa

Neuramidaasin estäjä peramiviiri (Rapiacta, Shionogi & Co.) on Japanissa hyväksytty kausi-influenssan hoitoon injektioina aikuisille, lapsille ja vastasyntyneille sekä erityisesti henkilöille, joilla on lisääntynyt riski sairastua influenssan komplikaatioihin. Vuonna 2009 peramiviiri oli terveysviranomaisten luvalla käytössä myös Yhdysvalloissa sikainfluenssan hoidossa, vaikka lääkkeellä ei vielä ollut myyntilupaa (SLL2009;64:3870). Lääketehdas BioCryst on nyt lääketutkimuksiensa loppusuoralla Yhdysvalloissa, jossa peramiviirille haetaan myyntilupaa.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Tenofoviirigeeli lupaava HIV-infektion ehkäisyssä

Retroviruslääke tenofoviirista on saatu lupaavia tuloksia seksiteitse leviävän HIV:n ehkäisyssä. Etelä-Afrikassa tehdyssä kaksi ja puoli vuotta kestäneessä tutkimuksessa (CONRAD) emättimeen ennen yhdyntää laitettu tenofoviirigeeli vähensi naisten HIV infektioita 39 %. WHO on todennut alustavat tulokset uraauurtaviksi. Tutkimuksia arvioinut Yhdysvaltojen FDA haluaa tehosta ja lääkkeen turvallisuudesta lisää tutkimuksia. Meneillään on tutkimus tenofoviirin tehosta suun kautta otettuna yhdistettynä paikallishoitoon (VOICE) sekä testaus miehillä, jotka harjoittavat rektaalista yhdyntää toisten miesten kanssa.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

in memoriam: Dosentti Urpo Kiistala
24.3.1936-13.8.2010

Iho ja sukupuolitautiopin dosentti Urpo Kiistala kuoli kotonaan Helsingissä 13. elokuuta. Hän oli syntynyt Helsingissä 24. maaliskuuta 1936, mutta oli sukujuuriltaan vanhasta Lapin kylästä Kittilän Kiistalasta. Kiistala tuli kuuden laudaturin ylioppilaaksi Helsingin Normaalilyseosta 1955 ja suoritti sen jälkeen lääketieteen opinnot Helsingin yliopistossa, mistä hän valmistui lääketieteen lisensiaatiksi 1962. Iho ja sukupuolitautien erikoislääkärin oikeudet hän sai 1968. Lääketieteen ja kirurgian tohtoriksi hän väitteli 1976. Väitöskirjan aihe käsitteli hänen kehittämäänsä imurakkulamenetelmää ja sen sovellutuksia. Hän sai dosentin arvon 1979, ja myöhemmin hänet todettiin päteväksi iho ja sukupuolitautiopin professuuriin. Työskenneltyään vuoden ajan Helsingin yliopiston elektronimikroskopian laitoksella tutkimusassistenttina hän toimi apulaisopettajana Helsingin Ihotautienklinikalla 1966-73 ja Vt. apulaisprofessorina 1986 ja -91. Hän oli pidetty ja innostava ihotautien opettaja ja myöhemminkin kysytty esitelmöitsijä.

Leena Rechardt, Aarne Oikarinen

Kulttuurista terveyttä

Näyttelijä Jussi Lehtosen kirjallinen kertomus havainnoista monologiesityksestään vuonna 2006 alkaneella hoitolaitoskiertueella on saanut nimekseen Samassa valossa. Tämä perustuu siihen, että laitostilanteessa yleisöltä ei sammuteta valoja kuten teatterissa. Teos perustuu Lehtosen erityisen tarkkaan pitämään kiertuepäiväkirjaan, johon hän on kirjannut mukana olleiden repliikkejä, näkemyksiä ja tuntemuksia ennen esitystä, sen aikana sekä esityksen jälkeen käydyssä keskustelussa.

Matti Ponteva

Unohdettujen ihmisten sonettisoturi

Näyttelijä Jussi Lehtonen on viimeisen neljän vuoden aikana mennyt paikkoihin, jotka muut kiertävät kaukaa, ja vienyt taiteensa mukanaan. Hoitolaitoksiin ja vankiloihin, yleisönään vanhukset, syöpäsairaat, dementikot, päihdeongelmaiset, kehitysvammaiset, psykiatriset potilaat ja nuorisovangit. Heille Lehtonen on rakentanut vähäeleisen estradinsa ja esittänyt rakkautta ja kuolemaa väkevästi koko tunneskaalalla kuvaavia Shakespearen sonetteja.

Jaana Ahlblad

Terveyspervertikko

Kun olin lapsi, meille tuli julkaisu "Syöpä-Cancer". Lehden jokaiseen numeroon oli piirretty söpö pupujussin kuva. Kuvan alla luki: älä laita päätäsi pensaaseen. Tekstissä kehotettiin herkeämättä tarkkailemaan itseään syövän varalta. Jos iholla näkyisi tummia luomia, uloste muuttuisi tummemmaksi, löysemmäksi, veriseksi tai jostain löytyisi kyhmy, kehotettiin viivyttelemättä hakeutumaan lääkäriin. Silloin saattoi kyllä jo olla liian myöhäistä. Elin lapsuuteni syövän pelossa.

Heidi Mäkinen

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030