77772 osumaa

Terveydenhuoltohenkilöstön liikkuvuus Suomen ja muiden maiden välillä

Suomeen muuttaneiden ulkomaalaistaustaisten terveysalan ammattilaisten määrä on kymmenen viime vuoden aikana kasvanut. Ulkomaalaistaustaisella terveysalan ammattilaisella tarkoitetaan tässä tutkimuksessa Suomessa laillistettua terveydenhuollon ammattihenkilöä, joka ei ole syntyperältään suomalainen. Heidän lukumäärästään ja sijoittumisestaan työelämään on julkaistu niukasti tutkimustietoa. Tiedämme vähän myös suomalaisten terveyden ammattilaisten työskentelystä ulkomailla. Tässä tutkimuksessa kartoitetaan terveydenhuollon ammattilaisten liikkuvuutta Suomeen ja Suomesta pois. Tutkimuksessa selvitetään myös liikkuvuuden lähtö- ja vastaanottajamaita sekä ulkomaalaistaustaisen henkilöstön sijoittumista terveydenhuollon eri sektoreille.

Hannamaria Kuusio, Marko Elovainio, Jukka Vänskä, Tarja Heponiemi, Anna-Mari Aalto, Sari Koivuniemi, Reijo Ailasmaa, Ilmo Keskimäki

Keliakia ilman ohutsuolen limakalvon nukkavauriota

Keliakian diagnostiset kriteerit edellyttävät ohutsuolen limakalvon suolinukkavaurion osoittamista. Limakalvovaurio kuitenkin kehittyy asteittain, ja potilaat saattavat kärsiä tyypillisistä keliakiaoireista limakalvon ollessa vielä normaali. Lisäksi sairaus saattaa esiintyä suoliston ulkopuolisina oireyhtyminä, joissa limakalvovaurio voi puuttua kokonaan. Tässä tutkimuksessa arvioitiin, kärsivätkö henkilöt, joilla suolinukkarakenne on vielä normaali mutta joilla on keliakialle spesifisiä veren endomysiinivasta-aineita, tyypillisestä gluteeniriippuvaisesta sairaudesta sekä hyötyvätkö he varhain aloitetusta keliakian ruokavaliosta.

Kalle Kurppa

Lasten lehmänmaitoallergia ja sietokyvyn kehittyminen

Lehmänmaitoallergiaa esiintyy 2-3 %:lla imeväisistä, mutta valtaosa alkaa sietää lehmänmaitoa 3-4 vuoden ikään mennessä. Tässä väitöskirjatutkimuksessa selvitettiin lehmänmaitoallergiaan ja sen paranemiseen liittyviä immunologisia ilmiöitä. Lisäksi tutkittiin, onko tietyillä immunologiaan liittyvillä perinnöllisyystekijöillä yhteys ruokavasta-aineiden muodostumiseen. Lehmänmaitoallergian hoitovalinnoissa olisi tärkeää kyetä ennustamaan, miten nopeasti potilas todennäköisesti paranee. Tähän ei toistaiseksi ole menetelmiä.

Emma Merike Savilahti

Peruselvytyksen laatua voidaan parantaa yksinkertaisin keinoin

Sydämenpysähdyspotilaan selviytymismahdollisuudet ovat parhaat, kun apua hälytetään välittömästi potilaan mentyä elottomaksi, tehokas paineluelvytys aloitetaan viipymättä ja sitä annetaan koko sydämenpysähdyksen ajan tehokkaasti, defibrillaattori saadaan paikalle nopeasti ja sydämen käynnistyttyä elintoiminnot vakautetaan ja mahdollinen jäähdytyshoito aloitetaan pikaisesti. Selviytymisketjussa aikaviiveitä on vaikea lyhentää, mutta sen sijaan peruselvytyksen laatua voi parantaa yksinkertaisin keinoin.

Helena Jäntti

Ruotsinlaivalta tehohoitoon

Äiti huolestui ruotsinlaivalta palanneen lukiolaisensa väsymyksestä, huimauksesta ja kuumeilusta ja saattoi pojan terveyskeskuksen lauantaipäivystykseen. Edeltävänä yönä nuoren hengitys oli ollut outoa. Jo aiemmin poika oli laihtunut ja joi runsaasti, joten äiti toi esiin suvussa esiintyvän diabeteksen. Nuoren itsensä mielestä suurin ongelma oli nyt kolmatta päivää jatkuva kurkku- ja vatsakipu, ja väsymys selittyi laivareissulla.

Sanna Hoppu

Peglotikaasi kihtiin

Yhdysvaltojen FDA on hyväksynyt kihtiin uuden lääkkeen peglotikaasin (Krystexxa, Savient) potilaille, joille muu hoito ei sovi. Lääke hajottaa virtsahappoa 5-10 kertaa vesiliukoisemmaksi allantoiiniksi. Lääke annetaan infuusioina noin kahden viikon välein. Allergisten reaktioiden ja anafylaksian välttämiseksi esilääkitykseksi tarvitaan antihistamiinia ja kortisonia. Vuosi sitten kihtiin hyväksyttiin febuksostaatti (Adenurin, Takeda) (SLL 2009;64:837). Lääkkeiden markkinointia on viivästyttänyt epätietoisuus käyttäjäkunnan suuruudesta.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Statiineilla yhteys interstitiaaliseen keuhkosairauteen

Kanadan lääkeviranomaiset (Health Canada) ovat saaneet 8 ilmoitusta statiineihin liittyneestä interstitiaalisesta keuhkosairaudesta. Kirjallisuudessa on julkaistu 29 tapausta ja FDA:n tiedostosta on löytynyt 162 tapausta. Useissa tapauksista lääkkeen käytön lopettaminen on normalisoinut tilanteen ja lääkityksen uudelleen aloittaminen on johtanut sairastumiseen. Kysymyksessä lienee varsin harvinainen, mutta joskus hengenvaarallinen haittavaikutus. Syntymekanismia ei tunneta, mutta syyksi on epäilty statiinien vaikutusta fosfolipaaseihin tai mitokondrioiden metaboliaan. Statiinien yhteys interstitiaaliseen keuhkosairauteen saattaa jäädä vaille kliinikoiden huomiota. Health Canada kehottaa ilmoittamaan kaikki epäillyt tapaukset.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Lilly reivaa purjeitaan

Lillyn menekkivalmisteiden, kuten fluoksetiinin (Fontex/Prozac), olantsapiinin (Zyprexa) ja duloksetiinin (Cymbalta), patenttisuojan päättyessä geneerinen kilpailu tulee lähivuosina kohdistumaan noin kolmeen neljäsosaan yrityksen tuotosta. Yritys suuntaa kehitystyötään nyt syövän ja Alzheimerin taudin lääkkeisiin. Bioteknologia on uusi painopistealue: siihen kuuluu lähes puolet 70 kehitteillä olevista lääkekandidaateista. Viimeksi kuluneiden viiden vuoden aikana Lilly on saanut markkinoille vain yhden uuden lääkkeen, antitrombootti prasugreelin (Efient).

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030