78096 osumaa

TT-kuvaus on säilyttänyt asemansa SAV-diagnostiikassa

Aivovaltimon pullistuman repeytymisen aiheuttama lukinkalvonalainen vuoto (SAV) on Suomessa yleisempi kuin muissa länsimaissa. Hoidon päämääränä on estää uudet repeytymät eristämällä valtimopullistuma joko leikkauksella (neurokirurgin suorittama klipsaus) tai suonensisäisesti platinakierukoilla täyttämällä (radiologin suorittama koilaus) kolmen vuorokauden kuluessa vuodosta. Tietokonekerroskuvaus (TT) on säilyttänyt asemansa SAV:n diagnostiikassa. Uusimmat laitteet näyttävät vuodon herkästi, ja varjoaineen käyttö yhdessä ohutleikkeiden kanssa mahdollistaa verisuonten ja valtimopullistumien tarkan kuvantamisen.

Pekka Jartti

Diabetes ja MBO voivat vaikuttaa aivojen aineenvaihduntaan

Sekä metabolinen oireyhtymä että tyypin 1 diabetes lisäävät kognitiivisten häiriöiden, aivoinfarktien, aivojen ennenaikaisen surkastumisen ja valkoisen aineen muutosten riskiä. Tärkeydestään huolimatta näiden muutosten syntymekanismia ei tunneta. Väitöstyössä tutkittiin aivojen glukoosin ja aineenvaihdunta-aineiden pitoisuuksia terveillä henkilöillä, joilla on sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijöitä, ja henkilöillä, joilla on tyypin 1 diabetes. Tavoitteena oli saada uutta tietoa näihin tiloihin liitetyistä aivomuutoksista ja niiden syntymekanismeista.

Outi Heikkilä

Veren poikkeava tukostaipumus vaikeissa tukoksissa

Veren poikkeava tukostaipumus altistaa nuorena ilmaantuville laskimotukoksille ja harvemmin valtimotukoksille. Väitöstutkimuksessa tutkittiin tukostaipumuksen merkitystä vaikeiden tukosten yhteydessä ja dialyysiveritien tukos- ja ahtaumakomplikaatioissa vaikeaa kroonista munuaisten vajaatoimintaa sairastavilla potilailla. Suoran trombiininestäjän lepirudiinin tehoa selvitettiin vaikeiden perinteiseen hepariinihoitoon reagoimattomien tukosten hoidossa. Lepirudiinin virallinen käyttöaihe on nykyisin hepariinin aiheuttaman verihiutaleiden määrän vähenemiseen liittyvän tukoksen hoito. Lepirudiinin kapea terapeuttinen alue edellyttää luotettavaa annosvasteen monitorointia. Nykyisin käytetty menetelmä perustuu aktivoituun osittaiseen hyytymisaikaan (APTT), mutta siinä on puutteita. Tutkimuksessa selvitettiin neljän muun spesifisen monitorointimenetelmän soveltumista lepirudiinin annosvasteiden arvioimiseen, myös kliinisesti tärkeiden sekoittavien tekijöiden, varfariinin ja lupus-antikoagulantin yhteydessä.

Birgitta Salmela

Runsassuolainen ravinto ja lihavuus heikentävät valtimosuonten toimintaa

Valtimosuonen toimintakykyä voidaan arvioida tutkimalla verisuonen sisäpinnan toimintaa, ns. endoteelifunktiota. Tällä tarkoitetaan yleensä endoteeliperäistä valtimosuonen relaksaatiota eli sileälihaksen rentoutumista, jonka suuruutta mitataan rengasmaisilla esisupistetuilla valtimosuonivalmisteilla muskariinireseptoristimulaation jälkeen sileälihashauteessa. Nykytiedon mukaan varhainen verisuonen endoteelidysfunktio, kertoo valtimonkovettumistaudin kehittymisen suurentuneesta riskistä.

Juha Ketonen (Lk)

Laihdutuslääke sibutramiini tuli tiensä päähän

Yhdysvalloissa FDA on kehottanut Abbottia vetämään pois markkinoilta laihdutuslääke sibutramiinin (Reductil/Meridia). Päätös perustui käyttäjillä ilmenneisiin lisääntyneisiin sydäninfarkteihin ja aivohalvauksiin SCOUT-tutkimuksen analyysissä. FDA:n neuvonantajaryhmässä tosin äänestys lääkkeen kohtalosta päätyi noin kuukausi sitten tasatulokseen. Kuluvan vuoden alussa Euroopan lääkelautakunta esitti sibutramiinin vetämistä pois käytöstä, ja Abbott suostui siihen, mutta käyttö Yhdysvalloissa jatkui. Nyt yhtiö on päättänyt lopettaa lääkkeen markkinoinnin. Sibutramiini hyväksyttiin käyttöön yli kymmenen vuotta sitten.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Naprokseeniin liitetään esomepratsoli mahan suojaksi

Tulehduskipulääke naprokseeni on hyväksytty EU-maihin kiinteänä yhdistelmävalmisteena esomepratsolin kanssa (Vimovo, AstraZeneca). Tarkoitus on suojata mahan limakalvoa mm. verenvuodoilta ja haavaumilta nivelrikon ja reuman hoidossa. Suolistoliukoista naprokseenivalmistetta käyttävistä lähes neljäsosalla todetaan gastroskopiassa haavaumia. Esomepratsolia sisältävän yhdistelmävalmisteen käyttäjillä ongelmat vähenivät kolmasosaan. Euroopassa arvioidaan olevan noin 28 miljoonaa nivelrikkopotilasta. Sama valmiste hyväksyttiin käyttöön Yhdysvalloissa (SLL 2010;65:1939) jo aikaisemmin.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Protonipumpun estäjä ei vie klopidogreelin tehoa

Tanskan kansallisessa terveysrekisterissä tehdyssä yli 56 000 potilaan tutkimuksessa protonipumpun estäjät eivät vähentäneet klopidogreelin tehoa kardiovaskulaaristen tapahtumien estossa sydäninfarktin sairastaneilla. Äskettäin julkaistu toinen tutkimus totesi myös, ettei protonipumpun estäjien kokeellisesti todettu haitallinen yhteisvaikutus klopidogreelin kanssa näy kliinisissä vaikutuksissa (SLL 2010;65:3341). Protonipumpun estäjiä käytetään usein klopidogreelin aiheuttamien mahavaivojen lievittämiseen. Yhteisvaikutustutkimuksissa mm. omepratsolin on todettu vähentävän klopidogreelin muuttumista aktiiviseksi metaboliitiksi (SLL 2009;64:4167), jolloin lääkkeen edullinen vaikutus verihiutaleisiin heikentyi.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkärilehden työpaikat