Äkillinen hengenahdistus akuutin läppävuodon takia

Hiippaläppävikaa sairastavan potilaan äkillinen hengenahdistus ja keuhkopöhö ovat henkeä uhkaavia oireita ja vaativat aina päivystyksellistä kardiologista diagnostiikkaa ja hoitoa.

Antti Ylitalo

Koiranpureman hoito

Koiranpuremien on arvioitu aiheuttavan noin 0,5 >% kaikista ensiapukäynneistä. Suurin osa niistä on lieviä, eikä niiden vuoksi hakeuduta hoitoon. Puremavammat ovat kuitenkin aina epäpuhtaita ja haavainfektiot ovat yleisiä. Riittämätön tai virheellinen puremavamman alkuvaiheen hoito edesauttaa vaikean infektion syntymistä.

Juhani Kaivola, Lasse Lehtonen

HITon etiikka

Lääkäriliitto on ollut pitkään huolestunut terveydenhuollon tietotekniikan (Health Information Technology, HIT), erityisesti sähköisten sairauskertomusjärjestelmien sekavasta käyttöönotosta Suomessa. Joka notkoon oma IT-järjestelmä ei ole kovin järkevä tulkinta lähidemokratiasta. IT-firmat vievät kuntia ja maksajan rooliksi jää valittaa tehokkuuden laskusta. Ensi vuonna, seuraavassa versiossa, kaikki ongelmat on korjattu. Käyttäjän näkökulmaa korostamaan perustettiin muutama vuosi sitten Lääkäriliiton e-health-työryhmä. Harmi, ettei perustettu aiemmin.

Samuli Saarni

Työnohjaus on tärkeä tuki lääkäreille

Työnohjaus tukee ammatillista kehitystä ja auttaa jaksamaan työssä.

Tiina Raivo

Terveyskeskustyötä koskeva tutkimus käynnissä

Suomalaista perusterveydenhuoltoa on kehitetty 2000-luvulla voimakkaasti. Terveyskeskustyön nykytila ja tulevaisuus vuonna 2010 -tutkimus tarjoaa lääkäreille mahdollisuuden saada mielipiteensä kuuluviin terveyskeskustyön ongelmista ja näkemyksensä esiin kehitystarpeista.

Tiina Raivo

Jäsenistö

Keski-Suomen keskussairaalan lastentautien yksikön erikoistuvan lääkärin ma. virkaan LL Minna Sucksdorff ajalle 14.6.2010-31.12.2011.

in memoriam: Erkki Simo Virolainen
24.9.1938-16.6.2010

Korva-, nenä- ja kurkkutautiopin professori emeritus Erkki Virolainen nukkui pois vaikean sairauden murtamana kotiseudullaan Sysmässä. Hän oli syntynyt Vuoksenrannassa luovutetun Karjalan alueella, josta perhe lähti evakkoon ja päätyi monien vaiheiden jälkeen Sysmään. Siellä hän suoritti ylioppilastutkinnon vuonna 1958. Tavoitteena oli aluksi maa- ja metsätieteellinen tiedekunta, mutta paikallisen eläinlääkärin apurina vietetyt illat ja viikonloput muuttivat suunnitelmat.

Reidar Grénman, Kalle Aitasalo, Aatto Kortekangas, Jouko Suonpää

in memoriam: Keijo Soiva
26.9.1920- 24.6.2010

Keijo Soiva syntyi Kangasalla 26.9.1920. Soivan suku on peräisin Inkeristä. Isän työpaikan vaihtumisen mukaan Keijo-poika kävi koulua eri puolilla Suomea, kunnes päätyi Helsinkiin ja Norssiin neljännelle luokalle. Ylioppilaaksi hän valmistui 1938 ja aloitti lääketieteen opinnot. Talvisodan alkaminen keskeytti ne kuitenkin pian, sillä Keijo, isänmaallisena nuorukaisena, ilmoittautui vapaaehtoisena palvelukseen. Jatkosodan aikana hän toimi pataljoonan lääkärinä. Sodan loppuvaiheessa hän pelasti joukkosidontapaikkansa viime hetkellä, kun huomasi joukkojen perääntyvän ohi. Lähtöhetkellä huomattiin pataljoonan pastorin hävinneen. Keijo palasi takaisin ja löysi hänet romahtaneesta ladosta loukkuun jääneenä ja pelasti hänet vihollisen nenän edestä. Keijo haavoittui lievästi kaksi kertaa. Armeijasta hän vapautui lääketieteen yliluutnanttina.

Olli Castrén

in meoriam: Matti Koskenoja
29.12.1926-6.7.2010

Lääkintöneuvos, lääketieteen ja kirurgian tohtori Matti Koskenoja kuoli kotonaan Helsingissä 6.7.2010 kroonisen leukemian lisätautiin. Hän oli 83-vuotias, syntynyt Helsingissä 29.12.1926. Hän kirjoitti ylioppilaaksi Helsingin Suomalaisesta Yhteiskoulusta 1945, mutta sitä ennen hän 17-vuotiaana vapaaehtoisena osallistui toisen maailmansodan loppuvaiheissa Helsingin ilmapuolustukseen Viikin pelloille sijoitetussa it- patterissa. Opinnot Helsingin yliopistossa johtivat lääketieteen lisensiaatin tutkintoon 1952, minkä jälkeen Koskenoja suuntasi silmätautien erikoislääkäriksi. Hän sai alan erikoislääkärin oikeudet 1958, mutta samaan aikaan hän suoritti merkittävää tieteellistä tutkimustyötä. Kokeellisessa väitöstutkimuksessaan 1961 hän selvitti sokeritautia sairastavien hiirien poikasissa ja etenkin niiden silmissä tavattavia muutoksia. Nämä havainnot johtivat aikanaan ensimmäisiin humaanitutkimuksiin tästä kysymyksestä.

Ahti Tarkkanen

Digikuvauskurssilta oppia työhön ja harrastukseen

Kuvaatko poikkeavia löydöksiä sairauskertomuksen liitteeksi? Otatko kuvia luentoesityksiisi? Oletko harrastelijavalokuvaaja? Kaipaisitko lisäoppia digikuvauksessa? Silloin Lääkäreiden Kulttuuriseuran digikuvauskurssi Ristiinan Himalansaaressa on oikea osoite.

Merja Metsä-Heikkilä