78324 osumaa

Tarvitaanko lisäkoulutusta ennen yksityiseksi yleislääkäriksi laillistamista?

Lääkäreiden laillistamisjärjestelmää ollaan muuttamassa vielä nykyisen hallituksen aikana. Tällä hetkellä valmistunut lääkäri saa harjoittaa yleislääkärin ammattia laillistettuna ammattihenkilönä kahden vuoden perusterveydenhuollon lisäkoulutuksen jälkeen. Lisäkoulutusjakson aikana työskentely tapahtuu toisen lääkärin johdolla ja valvonnassa. Nyt suunnitellaan terveydenhuollon ammattihenkilölainsäädäntöön lääkäreiden laillistamista koskevan pykälän muuttamista. Jatkossa lääkäri saisi oikeuden toimia laillistettuna ammattihenkilönä suoritettuaan ammattiin johtavan koulutuksen. On kuitenkin esitetty, että perusterveydenhuollon lisäkoulutusta olisi suoritettava edelleen ennen ryhtymistä yksityiseksi yleislääkäriksi tai jos lähdetään yleislääkäreiksi muihin EU/ETA-maihin. Asiasta mahdollisesti määrättäisiin laissa yksityisestä terveydenhuollosta.

Marjut Laurikka-Routti

Julkinen, yksityinen ja sama vene

Terveydenhuollon julkisen ja yksityisen toiminnan roolijako on alalla keskustelun kestoaihe, joka ei ole hiipunut hetkeksikään sen jälkeen, kun kansanterveyslaki 1970-luvulla syntyi ja määritteli perusrakenteet nykyisen kaltaisiksi. Odotettavissa on, että uuden terveydenhuoltolain poliittinen käsittely vaalien alla nostaa nämä koko kansaa koskettavat kysymykset myös laajan julkisen huomion kohteeksi. Tämä on toivottavaakin siinä mielessä, että väittely terveydenhuollon järjestämisestä tuntuu monin paikoin juuttuneen jo aikaa sitten vanhentuneisiin mutta sitä vankempiin asemiin. Keskustelun laadussa on paljon parantamisen varaa, joten uusi tieto, uudet näkemykset ja uudet osallistujat ovat tervetulleita mukaan.

Hannu Ollikainen

Det offentliga, det privata och samma båt

Rollfördelningen mellan den offentliga och den privata hälsovården har varit föremål för en evighetsdiskussion som inte avtagit för ett ögonblick sedan systemets nuvarande grundstruktur fastslogs i 1970-talets folkhälsolag. I och med att den politiska behandlingen av den nya hälsovårdslagen nu kommer att ske strax före val kan man förmoda att dessa för hela befolkningen angelägna frågor får stor publicitet. Förhoppningsvis går det så, eftersom polemiken om hur hälsovården ska organiseras ofta tycks ha kört fast i sedan länge föråldrade, men desto orubbligare positioner. Diskussionens nivå kan höjas avsevärt, och både ny kunskap, nya infallsvinklar och nya debattörer är därför välkomna.

Hannu Ollikainen

Pitäisikö ulosteen veritesti unohtaa?

Ulosteen piilevän veren tutkimuksella pyritään kolorektaalisyövän ennaltaehkäisyyn ja varhaisdiagnostiikkaan. Hemin tai hemoglobiinin peroksidaasiaktiviteettiin perustuva testi tunnistaa myös ravinnossa olevan eläinperäisen hemoglobiinin. Siksi ennen testausta on noudatettava erityisruokavaliota. Ihmisen hemoglobiini ulosteessa voidaan osoittaa immunologisesti, joten erityisruokavaliota ei tarvita. Ruoansulatuskanavan yläosasta peräisin oleva hemoglobiini hajoaa entsyymien ja bakteerien vaikutuksesta, jolloin testi jää negatiiviseksi. Toisaalta ylemmän ruoansulatuskanavan diagnostiikassa tutkimuksen merkitys on vähäinen.

Pekka Collin, Airi Jussila

Mikä takaa extreme-urheilijan terveyden?

Löylynheiton MM-kisojen osanottajilta vaadittiin etukäteen lääkärintodistus. Myös ulkomaisille maratoneille tai muihin fyysisesti hyvin rasittaviin tapahtumiin osallistuvat saattavat joutua toimittamaan järjestäjille todistuksen terveydentilastaan. Voiko lääkäri joutua vastuuseen, jos terveeksi todettu saa kilpailussa sairauskohtauksen? Entä jos osallistuja kuolee, niin kuin Heinolassa kävi?

Hertta Vierula

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkärilehden työpaikat