Uusi lääke eteisvärinään

EU-maihin on hyväksytty uusi lääke vernakalantti (Brinavess, MSD) aikuispotilaiden vastikään alkaneen eteisvärinän palauttamiseksi sinusrytmiin. Lääke annetaan infuusiona. Vernakalantti pidentää eteisten refraktaariaikaa ja hidastaa impulssin johtumista. Makuaistin häiriöt, aivastelu, parestesiat sekä harvemmin hypotensio, bradykardia tai eteis-kammiokatkos ovat vernakalantin haittavaikutuksia. Lääke tulee markkinoille ennen vuoden 2010 loppua.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Laihdutuslääke sibutramiini tuomiolla Yhdysvalloissa

Lääketehdas Abbott veti laihdutuslääke sibutramiinin (Reductil) pois käytöstä EU-maissa vuoden 2010 alussa (SLL 2010;65:305). Syynä olivat lisääntyneet haitalliset sydäntapahtumat ja aivohalvaukset verrattuna lumehoitoa saaneisiin ja vaatimattomat hyödyt painonpudotuksessa. Nyt on julkaistu yli 10 000 ylipainoista tai lihavaa potilasta käsittävä 3,4 vuotta jatkunut lumekontrolloitu SCOUT-tutkimus (Sibutramine Cardiovascular Outcomes), ja tulokset tukevat EU-maiden jo tekemää päätöstä. Tutkimukseen otetuilla potilailla oli paino-ongelmien ohella sydänsairauksia tai tyypin 2 diabetes tai molemmat. Sibutramiini lisäsi sydänsairailla ei kuolemaan johtaneiden sydäninfarktien ja aivohalvauksien esiintyvyyttä, eikä vähäinen painonlasku johtanut kliinisiin hyötyihin. Sibutramiini on edelleen markkinoilla Yhdysvalloissa, mutta lähiviikkoina FDA:n neuvonantajakomitea punnitsee sen kohtaloa SCOUT-tutkimuksen tulosten valossa.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Opioidien pitkäaikaiskäyttö ja hypogonadismi

Vuosia jatkuvaan opioidien, kuten morfiinin, tramadolin, kodeiinin, metadonin, buprenorfiinin tai heroiinin käyttöön liittyy hypogonadismia, mutta usein se jää diagnosoimatta ja hoitamatta. Vaikuttaessaan hypotalamuksessa opioidireseptoreihin opiaatit vähentävät ja häiritsevät gonadotropiinia vapauttavan hormonin erittymistä, mikä lopulta johtaa testosteronin ja estradiolin vähentyneeseen vapautumiseen sukupuolirauhasista. BMJ on julkaissut nyt aiheesta potilastapauksia ja yhteenvetoartikkelin. Opiaattien pitkäaikaiskäyttäjistä jopa 75-90 %:lla ilmeni hypogonadismin oireita. Miehillä näitä olivat mm. impotenssi, erektiohäiriöt ja lihasmassan väheneminen. Naisilla oireita olivat mm. kuukautishäiriöt, kuumat aallot ja hikoilu, libidon heikkeneminen, depressio, osteoporoosi ja luunmurtumat. Opiaattiannoksen pienentäminen tai korvaaminen muilla analgeeteilla sekä tarvittaessa estrogeenihoito naisilla ja testosteronihoito miehillä auttavat tilanteessa.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Dekstrometorfaaniyskänlääkkeen ongelmakäyttö

Dekstrometorfaanin väärinkäyttö on viime vuosina lisääntynyt Yhdysvalloissa, ja lääkkeen saantiin mm. ilman reseptiä harkitaan muutosta. Lääke on ollut käytössä yli 50 vuotta. Vuonna 2004 hoidettiin 4 600 dekstrometorfaanimyrkytystapausta ja vuonna 2008 jo lähes 8 000. Vanhempia on opastettu yli neljä vuotta yskänlääkkeiden turvallisessa käytössä, mutta dekstrometorfaanin helppo saanti ja psyykkiset vaikutukset houkuttelevat väärinkäyttöön.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

BMJ uutisoi lahjusväitteistä Suomen rokotehankinnoissa

BMJ kertoo oikeuskanslerin käynnistäneen tutkimukset väitteistä, että Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) otti vastaan tutkimusrahaa GlaxoSmithKlineltä ja suositteli ministeriölle, että samalta yritykseltä hankittiin suuri määrä Pandemrix-rokotetta sikainfluenssaa vastaan. Oikeuskanslerin viraston mukaan kahdessa saapuneessa valituksessa kysymys oli lahjontaväitteestä ja eturistiriitaongelmasta. Niiden selvittely on kesken eikä tutkimuksista ole vielä muuta kerrottavaa, mutta asiaan palattaneen vielä ennen vuoden loppua. Sekä THL että lääkeyritys ovat BMJ:n mukaan torjuneet lahjusväitteet väärinä.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Paperitiikeri

Julkisuudessa on käyty viime aikoina tiukkaa keskustelua haittavaikutusilmoituksen tekemisestä ja tekemättä jättämisestä. Selvää ei ole ollut lääkärille, THL:lle tai ministeriölle tekikö joku jotain väärin vai eikö. Julkinen sana aavisteli lääkärien olevan tälläkin kertaa syyllisiä ties mihin, mutta välirauha on kuitenkin saatu aikaiseksi. Samanaikaisesti moni lääkäri pohtii, tuliko tehtyä oikein vai väärin ja mistä pitikään mihinkin ilmoittaa. Tiesitkö, että rokotteen haittavaikutuksia ovat mm. lapsen kova itku rokotustapahtuman yhteydessä, paikallinen kipu, anafylaksia, guillain-barrè, pyörtyminen ja kuolema? Hyvinkin eritasoisia asioita samassa kaavakkeessa sulassa sovussa. Ja mikä aikaikkuna on asiallinen alkaa epäillä haittavaikutusta? Onko siitä olemassakaan ohjetta tai konsensusta? Onko lääkäri siis aina väärässä tekipä ilmoituksen tai ei?

Olli Lappalainen

Lääketieteen opiskelijoille on avattu omat nettisivut

Lääketieteen opiskelijoilla on nyt oma sivusto Lääkäriliiton kotisivuilla. Näille sivuille on koottu Lääkäriliiton tarjoamaa hyödyllistä tietoa lääketieteen opiskelijalle ja lääkärin opintoja suunnitteleville.

Anne-Maj Aunula

in memoriam: Professori Tapani Pyörälä
5.11.1928-7.8.2010

Johtava lääkäri, professori Tapani Pyörälä kuoli sairauskohtaukseen 81-vuotiaan 7. elokuuta kesämökillään Saarijärven Lannevedellä perheensä ympäröimänä.

Teppo Sillantaus, Jukka Puolakka

Rajan taakse jääneet apteekit

Apteekkien toiminta väestön lääkehuollon osana on jäänyt melko vähälle huomiolle sekä paikallisessa että terveydenhuollon historiankirjoituksessa. Tämän sai havaita myös Alajärven apteekkari, apteekkineuvos Marcus Olli, kun hän ryhtyi kymmenkunta vuotta sitten tutkimaan talvi- ja jatkosodan seurauksena Neuvostoliitolle luovutetuilla alueilla sijainneiden apteekkien kohtaloita.

Arno Forsius

Musiikin aivotutkimuksesta

Miksi kaikilla ihmisillä ei ole absoluuttista sävelkorvaa? Mistä syntyvät "korvamadot", siis se kiusallinen ilmiö, kun jokin melodia jää päähän soimaan tuntikausiksi, eikä siitä pääse eroon? Miksi miellämme kellon ääneksi tik-tak, vaikka se oikeasti on tik-tik? Miksi piano kuulostaa erilaiselta kuin huilu? Miksi mielestämme jokin sävelmä soi mollissa, vaikka käytetyt sävelet ovat samat kuin vastaavassa duurissa? Mitä kaikkea aivoissa tapahtuu kun kuuntelemme musiikkia? Miksi jokin esitys svengaa mutta toinen ei?

Pekka Louhiala