Lääketutkimusdirektiivin muutos viivästyy

Euroopan komissio valmistelee lääketutkimusdirektiivin (No 2001/20/EC) muuttamista joustavammaksi kymmenen vuoden aikana saatujen kokemuksen perusteella. Ongelmista keskeisiä ovat olleet jäsenmaiden eriävät tulkinnat direktiivin päämääristä ja sen huono soveltuvuus hyvin innovatiivisiin tai globalisoituviin lääketutkimuksiin. Sekä lääketutkijat että lääketeollisuus ovat kritisoineet näitä direktiivin puutteita. Ratkaisuja haetaan mm. keskitetystä lääketutkimuksien hyväksynnästä, joka poistaisi maakohtaiset tulkinnat, vähentäisi kustannuksia ja lyhentäisi käsittelyaikoja. Monikansallisten lääketutkimuksien edistäminen on välttämätöntä mm. harvinaissairauksien lääkehoitojen kehittämiselle. Uusitun direktiivin arvellaan tulevan käsittelyyn vuoden 2011 lopulla.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Nateglinidi ei ehkäissyt diabetesta

Insuliinin eritystä lisäävä nateglinidi ei näytä vähentävän taipumusta sairastua diabetekseen tai siihen liittyviin sydänkomplikaatioihin. Lumekontrolloidussa NAVIGATOR-tutkimuksessa tutkittavina oli yli 9 000 henkilöä, joilla oli heikentynyt glukoosinsieto ja sydänsairauksia tai näiden riskitekijöitä. Nateglinidin annos oli 60 mg kolmasti päivässä, hoito jatkui keskimäärin viisi vuotta ja siihen liitettiin myös elämäntapojen muutokset.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

ADHD-lääkkeiden käyttö moninkertaistunut Tanskassa

Metyylifenidaatin ja atomoksetiinin käyttö tarkkaavaisuus- ja ylivilkkaushäiriöiden hoitoon on yli kymmenkertaistunut vuosina 1999-2009 Tanskassa. Vuonna 2009 käyttäjiä oli yli 24 000 ja eniten lisääntyivät nuorten miesten lääkehoidot. Pojilla hoito alkaa yleensä 8-10 vuoden iässä ja tytöillä vasta 16-20 vuoden iässä. Lääkehoitoa saavista lapsista kolme neljäsosaa on poikia. Vuonna 2009 Tanskassa 10-19 vuoden ikäisistä pojista 2,2 % sai ADHD-lääkehoitoa ja koko väestöstä osuus oli noin 0,5 %. Kahdeksan vuotta kestäneen hoidon jälkeen noin puolet jatkaa sitä edelleen. ADHD-lääkkeiden käytössä on alueellista vaihtelua: lääkitys on maan keskiosissa kaksi kertaa yleisempää kuin eteläisissä osissa. ADHD-lääkkeitä käyttää Norjassa 5, Ruotsissa ja Tanskassa 3 ja Suomessa alle 1 potilas 1 000 asukasta kohti.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Viranomainen saa palkita lääkärin halpojen lääkkeiden suosimisesta

Terveysviranomainen voi palkita lääkärin, joka vaihtaa reseptiä kirjoittaessaan patenttisuojatun hinnakkaan lääkkeen toiseen halvempaan, vaikka sen vaikuttava aine ei olisikaan sama kuin aikaisemman lääkkeen. Euroopan unionin tuomioistuimen päätös perustuu direktiiviin 2001/83/EC artiklaan 94, jonka tulkittiin tarkoittavan palkkioita, joilla pyritään kaupallisiin päämääriin. Tällaisia olisivat mm. lääkeyrityksien markkinointipyrkimykset, joilla tähdätään myynnin lisäämiseen. Sitä vastoin terveysviranomaisten toimet kansanterveyden edistämiseen ja siitä koituvien kustannuksien hillitsemiseen eivät pyri kaupallisiin hyötyihin eivätkä siten ole ristiriidassa direktiivin kanssa. Tuomioistuimen päätös oli vastoin julkisasiamies Niilo Jääskisen esitystä. Ratkaisu on aiheuttanut hämmennystä lääketeollisuudessa. Sen katsotaan hämärtävän näkemystä EU:n lääkemainontaa säätelevästä laista, estävän patenttisuojattujen lääkkeiden markkinointia ja uhkaavan potilaiden turvallisuutta.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Propyylitiourasiili on maksatoksinen

Yhdysvaltojen FDA on lisännyt tyreostaattina käytettävään propyylitiourasiiliin varoituksen vakavista maksavaurioista. Tapauksista aikuisia on ollut 22 ja lapsia 10. Osa potilaista on menehtynyt. Propyylitiourasiili oli vielä 1990-luvulla käytössä Suomessakin. Se on esimerkki lääkkeestä, jonka vakavat haitat todentuvat vasta vuosikymmenien käytön jälkeen.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Uusi ase malariaan

Artemeetterin ja lumefantriinin yhdistelmä on ensisijainen ja tehokkain malarialääke, mutta sille on etsitty vaihtoehtoa. Pyronaridiinin ja artesunaatin kiinteästä yhdistelmävalmisteesta on saatu lupaavia tutkimustuloksia Afrikassa ja Aasiassa tehdyssä tutkimuksessa. Pyronaridiini-artesusunaattia (n = 849) verrattiin yhtenä päiväannoksena (180 + 60 mg) artemeetteri-lumefantriiniyhdistelmään (n = 423) kahtena päiväannoksena (20 + 120 mg) 3-60 vuoden ikäisten malariapotilaiden kolme päivää kestäneessä hoidossa. Hoitojen tulos (adequate clinical and parasitological response, ACPR) mitattuna neljä viikkoa myöhemmin oli molemmissa ryhmissä yli 99 %. Haittavaikutuksina kummassakin hoitoryhmässä todettiin eosinofiliaa ja lieviä maksafunktioiden muutoksia. Pyronaridiini on mepakriinin johdos ja rakenteellisesti lähellä klorokiinia.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Kehittämistyössä tarvitaan täsmällisiä termejä

Mitä tarkoittaa hoitoprosessi? Entä toimintaohje? Sairaanhoitopiirien kehittämistyössä käytetään runsaasti termejä, jotka kukin käsittää tavallaan. Monitulkintaisuus tekee yhteistyöstä hankalaa. Pirkanmaalla joukko terveydenhuollon asiantuntijoita on tarttunut ongelmaan ja muokannut sekä täydentänyt olemassa olevaa terminologiaa kehitystyötä varten.

Isto Nordback, Matti Salo, Doris Holmberg-Marttila, Hannu Päivä, Teija Liimatainen, Timo Porkkala, Minna Kaila

Pitäisikö potilaiden tietää, mitä hoito maksaa?

Julkisuudessa on keskusteltu mahdollisuudesta lisätä erilaisten verorahoitteisten palveluiden asiakasmaksulaskujen yhteyteen tieto palvelun todellisista kustannuksista. Erityisesti poliitikot ja johtavat virkamiehet ovat vaikuttaneet innostuneilta. Allekirjoittanut voisi siis lähettää laskuja joissa lukisi "Kolmen viikon psykiatrinen osastohoitojakso, 315 euroa. Hoidon todelliset kustannukset 7 300 euroa". Tai vastaanottaa laskuja, joissa lukee "kuukauden päivähoitomaksut 403 euroa. Todelliset kustannukset 2 200 euroa". Mutta miksi?

Samuli Saarni

Lääkäriliiton konserttikiertueella kerätään rahaa lasten ja nuorten hyväksi

Lääkäriliitto järjestää syksyllä Hei, kuule Suomi -konserttikiertueen, jonka tuotto käytetään lyhentämättömänä lasten ja nuorten mielenterveys- ja päihdetyöhön. Potin jakavat Suomen mielenterveysseura, Omaiset mielenterveystyön tukena keskusliitto ry ja Sairaalaklovnit ry.

Tiina Raivo

Lakkowaput 1984 ja 2001
Edunvalvontaa, juhlintaa ja median hallintaa

Suomen Lääkäriliitto jäseniensä edunvalvojana on turvautunut kaksi kertaa lakkoon sen jälkeen kun lakko-oikeus Suomessa virkamiehille saatiin 1970. Nämä vuodet olivat 1984 ja 2001. Lakossa oltiin kahtena vappuna.

Ilkka Levä